Mielen hyvinvointi

Onnellisuus ja tyytyväisyys elämään pohjautuvat muun muassa persoonallisuuspiirteisiin, joita ovat psykologi Lewis Goldbergin mukaan ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, avoimuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus. Nämä jakautuvat vielä alapiirteisiin, jotka kuvaavat yksilön eroja toisistaan.

Persoonallisuus on ihmiselle luonteenomainen ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka on melko pysyvä eri tilanteissa ja eri aikoina.  Persoonallisuustekijät, kuten arvot ja asenteet vaikuttavat siihen, mitä ihminen pitää elämässään tärkeänä, miten hän suhtautuu elämäänsä ja millaiset valmiudet ovat selviytymiseen elämän haasteista.

Mikä vaikuttaa hyvinvointiin?

Itsensä toteuttaminen lisää hyvinvointia. Tutkimusten mukaan henkilökohtainen hyvinvointi lisääntyy iän mukana, mutta heikkenee keski-iän jälkeen. Tämä muutos on selitettävissä muutoksilla terveydentilassa, elintasossa ja perhesuhteissa. Perheen jäsenten välinen kanssakäyminen vaikuttaa voimakkaasti hyvinvointiin.  

Vaikka taloudellinen tilanne voi parantua, ei onnellisuus välttämättä parane. Tämä johtuu siitä, että ihmiset tottuvat parempaan elintasoon, jolloin he haluavat jatkossa enemmän ja parempia elinoloja.

Omat vaikutusmahdollisuudet toimintaympäristöön vaikuttavat yksilön kokemaan hyvinvointiin. Ihminen on itsensä paras asiantuntija. Hyvinvointiin vaikuttavat myös yksilön kokemat odotukset, halut, sopeutuminen ja arvot. Vaatii taitoja kohdentaa voimavarat oikeaan asiaan.

Katso yrittäjän ja perheen äidin, Leena Ylikosken video, miten yhdistää perhe-elämä ja maatalousyrittäjyys.

Ympäristön häiriötekijät kuten melu, saasteet, väkivalta, ympäristön roskaaminen ja väkivalta sekä julkisten palveluiden kuten päivittäistavarakaupan, pankin, postin, terveyskeskuksen ja julkisen liikenteen saavutettavuus vaikuttavat hyvinvointiin. Häiriötekijät voivat aiheuttaa hyvinvoinnin heikkenemisen, vaikka puitteet mahdollistavat parempaa. Toisaalta ihminen voi kokea hyvinvoinnin parempana kuin olemassa olevat puitteet mahdollistavat.  

Muita linkkejä:

• Haluaisitko lisätä arjen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä elämääsi? Mieli ry on koonnut Mielenterveyden käden siitä, miten vaikutamme arkisilla valinnoilla mielenterveyteemme. Lue lisää ja lataa itsellesi Mielenterveyden käsi.
• Kuuntele piispa Jukka Keskitalon pohdintoja onnistumisen ja epäonnistumisen vaikutusta elämään Muutos-podcastista.
• Kuuntele hankkeen podcastista maatalousyrittäjä Eija Seppälän ajatuksia työssä jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

Lähteet:

Raijas, Anu: Arjen hyvinvointi ja mahdollisuudet sen mittaamiseen. Kuluttajatutkimuskeskus 2008  

Valtioneuvosto: https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/palkittu-arjen-turvaa-kunnissa-malli-jalkautuu-pohjois-pohjanmaalle  

THL: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/hyvinvoinnin-mittaaminen

Tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja ovat läsnä joka hetkessä. Tunteita on lukuisia ja niiden nimeäminen yksiselitteisesti on mahdotonta. Ne ovat selviytymistä varten ja luovat taustan kaikelle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, myös työyhteisöissä.

Tunteilla on yleensä kohteet ja mielialoilla ei. Tunteet vaihtelevat, muuntuvat ja ilmenevät yksilöllisesti ja niitä voi olla hankala määritellä, vaikka voimaa ja merkitystä niillä onkin. Kukaan ei voi valita tunteitaan, mutta jokainen voi valita, millä tavoilla tunteisiin suhtautuu ja miten niitä käsittelee.

Kaikki tunteet ovat hyödyllisiä – oikeissa tilanteissa ja oikein kohdattuna. Toisille tunteiden tunnistaminen on helppoa ja niiden ilmaiseminen hallittua. Toisille taas tunteiden tunnistaminen on vaikeaa ja ilmaiseminen hallitsematonta. Myös tunteiden erottaminen kehon tuntemuksista voi olla haastavaa. 

Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa ja ovat mukana kaikessa toiminnoissa. Tunteet ovat kuin ajatukset; ne tulevat ja menevät. Ne sekä kuluttavat että antavat energiaa. Tunteita voi kokea sekä myönteisinä että kielteisinä, mutta jokainen kokee ne yksilöllisesti. Sen vuoksi niitä ei voi varsinaisesti laittaa arvojärjestykseen. Tunteet eivät ole oikeita tai vääriä. Ne ovat aivojen tulkinta tapahtuneesta. Tunteita ei tarvitse perustella – ihminen vain tuntee niitä ja voi hyvin, mikäli pystyy ilmaisemaan ne.  

Tunnetaidot ovat taitoja, joiden avulla ihminen kykenee tunnistamaan, ymmärtämään sekä kohtaamaan ja käsittelemään tunteita. Kun pystyy säätelemään tunteita, jää aikaa miettiä tekojen seurauksia ja ehtii toimia rakentavammin.  

Pelaa tunnebingoa! Montako kohtaa sinun päivässäsi toteutuu?

Tulosta itsellesi tunnebingo (tulostettava pdf)

Lue Muutos-hankkeen järjestämän Häpeä-webinaarin jälkeisiä pohdintoja Arja Lappalaisen ja Leea Naamangan blogista.

Muita linkkejä:

• Jos haluat lukea lisää tunteista ja tunnetaidoista, materiaalia löytyy Mieli ry:n sivuilta.
• Jos haluat harjoituksia tunnesäätelyyn, löydät niitä Oiva Mieli–sivustolta.

Lähteet:

Rantanen, Jarkko 2013. Vaikuta tunteisiin!  

Rantanen, Jarkko; Leppänen, Ira & Kankaanpää, Heikki 2020. Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali.  

Mieli ry: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/tunteet-ja-tunnetaidot/  

Mielen hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti sosiaaliset suhteet. Ihminen tarvitsee seuraa ja kuuluminen joukkoon on ihmisen luontainen tarve.

Sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen edellyttävät sosiaalisia taitoja. Toisilla on laaja kaveriverkosto ja toisilla on vain muutama läheinen ystävä. Toiset ovat luonnostaan ulospäin suuntautuneita ja toiset eivät. Joillain ihmisillä hyvä kasvuympäristö on tukenut hyvien sosiaalisten taitojen kehittymistä. Toiset ovat jääneet yksin ja joutuvat harjoittelemaan sosiaalisia taitoja kantapään kautta.

Positiiviset kokemukset sosiaalisista suhteista helpottavat jatkossa niiden luomista. Ne auttavat sisäistämään itsestä kuvan pidettynä henkilönä, jonka on helppo lähestyä muita. Huonot kokemukset ja pettymykset voivat muuttaa kuvan itsestä negatiiviseksi ja uusien sosiaalisten suhteiden luominen vaikeutuu. Sosiaalisten taitojen kehittäminen voi edellyttää vanhojen taitojen poisoppimista uusien taitojen edestä

Yksinäisyys

Yksinäisyys ja yksin oleminen eivät ole sama asia. Yksinäinen voi olla myös ryhmässä, eikä yksin oleminen välttämättä tarkoita yksinäisyyden tunnetta. Yksinäisyydellä on vaikutusta mielen hyvinvointiin ja se altistaa muuan muassa mielialaoireille. Pitkään jatkuessa yksinäisyys aiheuttaa stressiä, heikentää itsetuntoa ja vaikeuttaa uusien ihmissuhteiden luomista.  

Syitä yksinäisyyteen on monia. Pienikin väkivalta, jota huomaamattamme teemme toisillemme, kertautuu ihmissuhteissa ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia, jotka ajavat meidät erilleen toisistamme ja yksinäisyyteen.

Noidankehä syntyy, kun pitkään jatkunut vaikeus muodostaa läheisiä ihmissuhteita synnyttää negatiivisen minäkuvan. Elämäntilanteeseen liittyvät asiat voivat myös aiheuttaa yksinäisyyttä hankaloittamalla yhteydenpitoa läheisten ihmisten kanssa. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi muutto, parisuhteen päättyminen, lapsen saaminen tai harrastuksen lopettaminen. Yksinäisyys ei ole ihmisen oma syy eikä merkki siitä, että hänessä olisi jotain vikaa.  

HelsinkiMission tutkittuun tietoon perustuva Yksinäisyyden-tehtäväkirja soveltuu omien tunteiden, ajatusten ja kokemusten tarkasteluun sekä oman yksinäisyyden tunteiden käsittelyyn.

Sosiaalisten suhteiden hoitaminen

Sosiaalinen eristyneisyys voi johtaa masennukseen, ahdistukseen, kognitiivisiin ongelmiin eli esimerkiksi muistivaikeuksiin ja aloitekyvyn puutteeseen sekä fyysisiin terveysongelmiin. Sosiaaliset suhteet voivat parantaa aivojen terveyttä ja jopa hidastaa ikääntymisen vaikutusta aivoihin.

Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä voi löytää erilaisista vertaisryhmistä. Vertaisryhmiä järjestävät esimerkiksi erilaiset järjestöt kuten valtakunnallinen erityisherkkien yhdistys HSP Suomi ry ja Uupuneet ry, josta saa tukea työuupumuksesta toipumiseen ja uupumuksen ennaltaehkäisyyn.

Uupumuksen kokenut yrittäjä kertoo Uupumus ja palautuminen -podcastissa siitä, millainen merkitys tuella voi olla uupumuksesta selviämisessä ja millaisia stressin hallintakeinoja hän nykyään käyttää työssään.

Parisuhde

Elämän yksi merkittävimmistä ihmissuhteista on parisuhde. Parisuhteen laatu vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Parisuhteen tulisi perustua ennen kaikkea molemminpuoliseen kunnioitukseen ja ystävyyteen. Jokaisessa parisuhteessa eteen tulee kuitenkin väistämättä eteen myös ristiriitatilanteita, jotka parhaimmillaan lujittavat entisestään parisuhdetta. Joskus parisuhteen haasteisiin on kuitenkin hyvä hakea ulkopuolista apua ja tukea.

Muita linkkejä:

• Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Parisuhdekeskus Kataja on yksi taho, josta voi hakea tukea ja tietoa parisuhteeseen liittyviin asioihin.
• Katajan sivulta löytyy vinkkejä, mistä muualta voi saada apua parisuhteeseen.
• Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnissa saa hyvinvointialue Pohteen kautta apua kasvatus- ja perheneuvolasta parisuhde- ja perhe-elämän haasteisiin.
• Maaseudun tukihenkilöverkon Jelppi-ryhmätoiminta tarjoaa lyhytaikaista käytännön apua maaseudun asukkaille kotiin erilaisissa elämän kriisitilanteissa.
• Lisäksi Mieli ry:n sivuilta voi lukea lisätietoa parisuhteesta ja sen eri vaiheista.

Lähteet:

HelsinkiMissio: https://www.helsinkimissio.fi/

Iloa elämään voivat tuoda päivän mittaan tapahtuneet kohtaamiset ja keskustelut, koetut tunteet ja myönteiset ajatukset. Jos mikään ei kiinnosta tai innosta, etkä löydä mistään iloa, kannattaa elämän iloa etsiä. Elämän ilon avulla voi selvitä stressistä, uupumuksesta ja jopa masennuksesta. Tee itsellesi selväksi, mitä elämän ilo itsellesi tarkoittaa. Tee päätös, milloin alat tekemään itsellesi mielihyvää tuovia asioita. Varaa kalenteristasi aikaa näille asioille. Keskity tekemiseen ja mieti, miltä sinusta juuri nyt tuntuu. Iloitse ja naura asioille. Sami Kurosen sanoin: nauraa voi lähes kaikille paitsi niille, joille ihminen ei itse mahda mitään.  

Vain sinä itse voit löytää oman ilosi. Katso video alta, miten löytää elämään iloa.

Voimaa harrastuksista

Elämään sisältöä ja iloa saa myös harrastuksista, kuten havainnoimalla ja bongailemalla lintuja. Lintubongausta voi joko yksin tai yhdessä kaverin kanssa tai isommassa porukassa. 

Asenteella on väliä

Luovuus on vaistonvaraista toimintaa, jota järkiperäinen toiminta ei ole päässyt kahlitsemaan. Huumorikin on yksi luovuuden laji. Jotta ihminen olisi luova, on hänen toimittava vastoin yleisesti normaalina tai järkevänä pidettyä toimintaa.  

Oletko miettinyt, ovatko työtehtävät sinulle myönteisiä haasteita vai epäonnistumisen edellytyksiä? Optimisti näkee tehtävät mielenkiintoisina ja houkuttelevina haasteina. Pessimisti näkee mahdollisuuden mokaamiseen. Pessimistillä on hyvät edellytykset uupumiseen, sillä asenteilla on suuri merkitys sille, miten ihminen kohtaa vaikeuksia ja sietää stressiä. Suojaava pessimismi on hyvin yleistä suomalaisille. Sen avulla yritetään vähentää odotuksia ja paineita. Se on kuitenkin turhaa energian haaskausta. Siihen käytetty energia kannattaa käyttää itse tehtävään. 

On hyvä hyväksyä, ettei kaikkea voi ratkaista eikä kaikkea voi kontrolloida. Liiallinen asioiden tarkastelu on raskasta keholle ja mielelle. Luota siis itseesi. Kaikkeen täysillä meneminen väsyttää. Omien vahvuuksien löytäminen ja vahvistaminen parantaa itsetuntoa ja elämä tuntuu entistä merkityksellisemmältä.  

Optimisti tarttuu vaikeaan tehtävään mielellään. Hän suunnittelee ja suuntaa energiansa ongelman ratkaisuun. Uuden oppiminen auttaa hallitsemaan tehtäviä. Pessimisti yrittää mennä aidan alta. Hän ei nauti työstä, koska hän kokee sen haasteena ja jättää yrittämättä, jos se on vaihtoehtona. Töiden jakaminen pieniin osiin ja niiden tekemisestä nauttiminen helpottaa suurenkin urakan valmistumista.

Onnistumista kannattaa nauttia. Onnistuminen tuo energiaa ja kasvattaa itsetuntoa ja -kunnioitusta. Nämä ovat voimavaroja epäonnistumisen hetkillä ja rakennemateriaalia ammattiylpeydelle.

Mieti, mitkä tehtävät tuottavat sinulle sisäistä tyydytystä ja saavat sinut tuntemaan itsesi pystyväksi, iloiseksi, osaavaksi ja itsenäiseksi sekä tuntemaan yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Kiinnitä huomio niihin asioihin, joista saat tyydytystä ja tee siitä voimavarasi.  

Uupumuksen ehkäiseminen

Uupumus alkaa henkisestä väsymyksestä. Kyyniset ajatukset suojaavat ihmistä ja työ muuttuu merkityksettömäksi. Lopulta riittämättömyyden tunne kasvaa, omanarvontunto häviää ja työteho heikkenee. Uupuneen ajatukset kiertävät helposti ympyrää. Sen vuoksi olisi hyvä keskustella asioista ja saada uusia näkökulmia ongelmiin.  

Töiden jälkeen oman elämän ja ajankäytön hallinta on tärkeää. Vain sinä olet elämästäsi vastuussa. Kunnioita itseäsi ja rohkaistu sanomaan ei asioille, jotka eivät sinua kosketa tai kiinnosta. Rakentamalla arkirutiinin voit tyhjentää ajatuksesi työstä. Tee jotain, mikä virkistää sinua. Vain sinä valitset ajatuksesi. Vietä aikaa läheistesi kanssa ja tee siitä kiireetöntä. Keskity tähän hetkeen ja löydä läsnäolon taito. Jokainen voi löytää omat tavat rentoutua – löydä omat energialähteesi ja lataa akkusi.

Stressaavat asiat kannattaa käsitellä, vaikka kirjoittamalla ne paperille. Se keventää taakkaa mielessäsi. Jos asialle ei voi tehdä mitään juuri nyt, ei asialla kannata vaivata mieltä. Muista, että stressi on vain tunne ja sitä voi käsitellä.

Muita linkkejä: 

• Ahdistus kuuluu pienessä määrin elämään ja ahdistuksen tunnetta voi helpottaa. Lue 10 x taltuta ahdistus -artikkelista vinkkejä ahdistuksen taltuttamiseksi.
  
• Luontoympäristö voi aikaan saada mielihyvän tunteita ja lisätä hyvinvointia. Kuuntele projektityöntekijä Taina Linnan Oman luontoympäristön hyödyntäminen oman hyvinvoinnin tukena -podcast
• Jokaisella on joskus oikeus lomaan! Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää tuettuja lomia, joita voi hakea, kun lomailu ei olisi muutoin mahdollista esimerkiksi taloudellisista, terveydellisistä ja sosiaalisista syistä.

Lähteet: 

Hietalahti, Jarno. Huumorin ja naurun filosofia. 2028. Gaudeamus Oy.

Terve.fi, Rennosti kellon ympäri: 47 vinkkiä arkeen: https://www.terve.fi/artikkelit/rennosti-kellon-ympari-47-vinkkia-arkeen

Stressi on yksilön oma kokemus ja stressireaktio riippuu ihmisen sietokyvystä, asenteista, näkökulmista ja temperamentista. Se on kehon normaali ja tarpeellinen fysiologinen reaktio. Kokemus on psykologinen, mutta oireet ovat fyysisiä.

Lyhytkestoinen stressi parantaa suorituskykyä ja johtaa uusien taitojen omaksumiseen tai myönteisiin tapahtumiin. Oleellista on, ettei stressi pääse kasvamaan liian suureksi, sillä silloin keho ei pysty palautumaan ja stressi muuttuu haitalliseksi. Haitallinen stressi voi johtaa sairasteluun ja sitä voi olla vaikea tunnistaa.  

Stressaantunut ihminen oirehtii itselle omimmillaan tavoilla. Ahdistus, ärtyneisyys, huolestuneisuus, jännittyneisyys ja pelokkuus voivat olla stressaantuneen ihmisen päällimmäisiä tunteita. Ihminen väsyy, josta seuraa haluttomuutta ja aloitekyvyttömyyttä, mikä voi heikentää työmotivaatiota. Mikään ei tunnu miltään. Luovuus ja mielikuvitus katoaa ja päätöksenteko takkuaa. Noidankehä on valmis.  

Stressin aikana ilmenee erilaisia fyysisiä oireita. Päänsärky ja erilaiset kehon kiputilat ovat stressaantuneen oireita. Verenpaineen kohoaminen, uniongelmat, unohtelu, ahdistuneisuus ja ruokahalun katoaminen kuuluvat oireisiin. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa työkykyyn ja voi johtaa jopa uupumukseen.

Stressin hallitseminen

Stressiä voi hallita kohtaamalla asiat sellaisena kuin ne ovat ja hyväksymällä itsensä virheineen päivineen. Tasapainottamalla omaa elämää ja huomioimalla myös ulkopuoliset kuormitustekijät voi helpottaa stressin hallintaa. Luppoajan mukava tekeminen kuten lepo, seurustelu ja liikkuminen sopivissa määrin tukevat jaksamista – unohtamatta iloa ja huumoria.

Luonto auttaa palautumaan stressistä. Tutkimusten mukaan 15–20 minuuttia luonnossa laskee sykettä ja verenpainetta sekä auttaa palautumaan. On myös arvioitu, että vierailu pari kertaa kuukaudessa luonnossa parantaa henkistä hyvinvointia. Lyhytkin käynti luonnossa virkistää mieltä. Metsähallituksen mukaan onnellisuus paranee ja elinvoima kasvaa luontokohteissa kulkiessa. Myös sosiaalinen hyvinvointi kohenee.

Nukkuminen, liikkuminen ja syöminen ovat olennainen osa aivojen hyvinvointia eli aivoterveyttä. Lisäksi aivojen sopiva haastaminen, riittävä lepo ja stressin välttäminen tukevat aivoterveyttä. Työllä on yleensä vaikutusta näihin aivojen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin ja siihen, tukeeko vai haittaako työ hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Aivojen suojeleminen on erityisen tärkeää läpi koko elämän, koska aivot ovat elimistön herkin elin ja ympäristötekijät vaikuttavat jatkuvasti aivojen toimintaan.

Haluatko saada lisää tietoa stressistä ja palautumisesta? Kuuntele Muutos-hankkeen Stressinhallinta ja palautuminen -podcast.

Uupumuksen kokenut yrittäjä kertoo Muutos-hankkeen podcastissa siitä, millaisia stressin hallintakeinoja hän nykyään käyttää työssään. Kuuntele podcast tästä.

Katso stressivalmentaja ja hyvinvointialan yrittäjä Miia Huitin vinkit stressin tunnistamiseen ja stressinhallintaan Youtubesta:

Muita linkkejä:

• Lue lisää uupumuksesta Mielenterveystalon sivuilta, josta löytyy muun muassa uupumuksen oirekysely.
  
  
• Mieli ry:n kokoama Mielenterveyden käsi auttaa tunnistamaan arjen tekijöitä, joiden avulla voi hallita omaa stressiä ja lisätä hyvinvointia.

Lähteet:

Huotilainen, Minna & Saarikivi, Katri 2018. Aivot työssä. Otava.
Uusitalo-Arola, Liisa 2019. Uuvuksissa. Tuuma.
Metsähallitus: https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/

Työhyvinvointi tarkoittaa kokonaisuutta, joka koostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta sekä hyvinvoinnista. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yrityksen ja työyhteisön ilmapiiri, työn sisältö, työntekijöiden ammattitaito sekä työn johtaminen.

Hyvinvoiva ihminen voi helposti saavuttaa flow-tilan, työ vie hänet helposti mennessään ja tyytyväisyys työhön on suurta. Pahoinvoiva ihminen leipääntyy, stressaantuu helposti ja lopulta uupuu. Yksilötasolla työhyvinvointi vaikuttaa ihmisen motivaatioon, moraaliin, tuloksellisuuteen sekä työkykyyn ja terveyteen. Usein työkykyasiat katsotaan henkilökohtaisiksi asioiksi ja asian esille nostamista hidastaa ajatus, onko reagointi tarpeen. Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. 

Käytännössä työt harvoin menevät niin kuin on suunniteltu ja tällöin työntekijältä ja työyhteisöltä vaaditaan resilienssiä eli joustavuutta. Resilienssin vahvistaminen parantaa yrityksen selviämistä ennakoimattomissa tilanteissa sekä tekee yrityksestä kekseliään normaaleissa oloissa. Se parantaa yrityksen toimintakykyä muutosten keskellä. Lisää resilienssistä puhutaan osiossa: Muutokset elämässä.

Yrittäjyyteen kuuluu niin vastuuta kuin myös riskejä. Epävarmuus kuuluu yrittäjän arkeen. Toiminnan pitää olla kannattavaa, jotta siitä saa itselle myös palkan. Apua toiminnan kehittämiseen saa muun muassa oman alueen yrityskummeilta. Kriisitilanteissa matalan kynnyksen keskusteluapua saa myös Yrittäjien kriisikeskuksesta.  

Muita linkkejä:

• Työterveyslaitoksen ja Oulun yliopiston julkaisema Yrittäjän työkirja hyvään elämään auttaa vahvistamaan omaa arkista hyvinvointia ja voimavaroja.
• Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän kehittämä työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli eli Työhyvinvoinnin kartta.
• Kykyviisari on maksuton itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille.
• Pohjois-Pohjanmaan yrityskummit auttavat muun muassa toiminnan kehittämisessä ja kasvussa.
• Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy kattava tietopaketti työhyvinvoinnista.
• Työsuojelu.fi-sivustolta voi lukea lisää psykososiaalisesta kuormituksesta, sen arvioinnista ja hallinnasta.
• Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy kattava tietopaketti työhyvinvoinnista.

Kriisit

Kriisi ei ole sairautta, josta tulee parantua, vaan se on kasa elämän vaikeuksia, jotka tulee elää läpi. Kriisit voidaan jakaa elämänkriiseihin, kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin.  

Elämänkriiseihin kuuluvat muutokset, joihin pystyy jollain tavalla valmistautumaan. Ne tapahtuvat vähitellen ja voivat liittyä esimerkiksi parisuhteeseen tai työn loppumiseen. Muutokset elämäntilanteessa vaikuttavat myös taloudelliseen tilanteeseen. Myös tästä kriisistä toipuminen on mahdollista, kun hakee aktiivisesti apua ja tukea tilanteeseen.  

Kehityskriisit kuuluvat elämänkulkuun ja ne ovat luonnollisia ja ennakoitavia elämäntapahtumia, kuten eläkkeelle siirtyminen. Näistä kriiseistä voi keskustella ammattilaisen kanssa esimerkiksi hyvinvointialueen toimijoiden, seurakunnan työntekijöiden ja järjestötoimijoiden kanssa.  

Traumaattisessa kriisissä kohtaamme suuren tunnejärkytyksen. Tällöin omat voimavarat eivät riitä tunteen käsittelyyn. Trauma on reaktio ja luonnollinen tila, joka suojaa ihmismieltä tapahtumalta tai tapahtumasarjalta, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Ihminen voi tarvita tukea ja rauhoittelua. Esimerkiksi läheisen kuolema tai itsemurhayritykset kuuluvat traumaattisiin kriiseihin. Traumaattisesta kriisistä, kuten muistakin kriiseistä voi toipua.  

Jokainen reagoi kriiseihin omalla tavallaan. Aiemmat kokemukset, persoonallisuus ja opitut elämäntaidot vaikuttavat reagointiin. Kriisistä selviytymiseen vaikuttaa resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky. Sitä ei pidetä ihmisen muuttumattomana ominaisuutena, vaan se muovautuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäröivän maailman kanssa.

• Kuuntele Oulun kriisikeskuksen työntekijöiden podcast.

Katso alla olevasta webinaarista, miten läheisen itsetuhoisuudesta voi puhua.

Riippuvuus

Riippuvuuden syntymekanismeja on monia, kuten perinnölliset tekijät, opitut tavat tai kriisitilanteesta johtuva toiminta. Riippuvuus kohdentuu johonkin aineeseen tai toimintaan, kuten alkoholiin, tupakkaan, syömiseen ja pelaamiseen, joiden käyttö voi tuottaa mielihyvää joko fyysisesti tai psyykkisesti. Mitä nopeammin tällainen aine tai teko tuottaa mielihyvää, sitä nopeammin riippuvuus syntyy. Usein riippuvainen kokee samaan aikaan sekä mielihyvää että syyllisyyttä.  

Riippuvuus voi aiheuttaa yksilölle itselleen häpeän tunteita ennen kaikkea sellaisessa ympäristössä, jossa yksilön itsehallintaa arvostetaan.  Itsehallinnan pettäminen aiheuttaa huonommuudentunteita, jotka saavat henkilön kieltämään ongelmansa. Riippuvuudesta voi kuitenkin päästä irti. Toisella se käy helposti ja toisella se voi viedä pidemmän aikaa. Irtipääsy vaatii ongelman myöntämistä, halua päästä irti riippuvuudesta ja päätöstä tehdä asialle jotain. Älä epäröi ottaa yhteyttä ammattilaiseen keskustellaksesi omista tottumuksistasi.  

• Kuuntele Ehyt ry:n asiantuntijan podcast Päihteet ja ehkäisevä päihdetyö

Muita linkkejä:

• Mieli ry:n kriisipuhelimen 09 2525 0111 kautta saa keskusteluapua kriiseissä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.
• Oman alueen kriisikeskuksen kautta voi varata maksuttoman keskusteluajan kriisityöntekijältä ilman lähetettä vaikeassa elämäntilanteessa.
• Tukinetin kautta voit keskustella yksin tai ryhmissä itsellesi sopivan ryhmän kanssa omista elämän kriiseistä.
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen sosiaali- ja kriisipäivystyksen kautta apua saa kiireellisiin hätä- ja kriisitilanteisiin maksuttomasti ympäri vuorokauden.
  
• Solmussa-chat palvelee aikuisia maanantaista torstaihin klo 15–19 elämän isoissa tai pienissä solmuissa. Chat toimii anonyymisti ja kanssasi keskustelevat kriisityöntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt
• Yrittäjän kriisikeskuksesta voi saada tukea ja apua erilaisiin mieltä askarruttaviin asioihin.
  
• Mieli ry:n Selviytyjän purjeen avulla voi pohtia, mitkä tekijät auttavat itseä selviämään kriiseissä ja onko olemassa vielä sellaisia keinoja, joita ei ole hyödyntänyt.
• Lisätietoa surusta ja surevan kohtaamisesta sekä erilaisista apu- ja tukimuodoista saa Surevan kohtaamisen tietopankista.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, kuten Ukrainan sota osoittaa. Liiallista tulevaisuudessa elämistä kannattaa välttää ja elää juuri tässä hetkessä, mutta varautuen tulevaisuuteen. Mikään ei ole elämässä varmempaa kuin muutos. Muutoksia tapahtuu kehossa, elintavoissa, työelämässä, yhteiskunnassa, perheessä ja niin edelleen. Lisää tietoa elintapamuutoksista löytyy kehon hyvinvoinnin osuudesta. 

Muutokset vaativat ihmiseltä psyykkistä kestävyyttä ja sitkeyttä haastavissa tilanteissa sekä joustavuutta eli resilienssiä. Resilientti ihminen kykenee ylläpitämään muutoksessa normaalit toimintansa ja palautuu suhteellisen nopeasti muutoksesta sekä sopeutuu uuteen tilanteeseen. Joustavuus auttaa ehkäisemään myös uupumukselta.

Resilienssi ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan sitä voi kehittää. Yksilölliset ominaisuudet, kuten hyvä itsetuntemus ja sopeutumiskyky, toiveikkuus, vaikeuksien kohtaaminen huumorin avulla, sekä elämänhallinta, vaikuttavat positiivisesti resilienssiin. Myös ulkoiset tekijät, kuten perhe-elämä, sosiaaliset suhteet, asuinympäristö ja yhteisöt tukevat sitä. Resilientti ihminen pyrkii kohtaamaan haastavat tilanteet sekä oppimaan niistä ja kasvamaan ihmisenä. Resilienssi liittyy kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja on osa työhyvinvointia.  

Katso alla olevasta videosta, mitä on resilienssi.

Työelämän muutoksissa voi hyödyntää työnohjausta ja vertaistukiryhmiä, joissa pääsee keskustelemaan ja järjestelemään ajatuksiaan yhdessä toisen ihmisen kanssa. Vertaistukiryhmiä järjestää esimerkiksi Välitä viljelijästä -projekti. Suomen työnohjaaja ry:ltä voit etsiä itsellesi sopivaa työnohjaajaa. 

Lisää muutoksesta voit lukea Älä pelkää muutosta -blogista.

Muita linkkejä:

• Satakunta MTK:n Maatalousyrittäjän Muutoksen abc -muutoskirjanen on tarkoitettu maatalousyrittäjille oman toiminnan jäsentämiseen ja kehittämiseen sekä omien valintojen pohdintaan.