Siirry sisältöön

Muutos-hankkeen 22.2.2023 järjestämän Häpeä-webinaarin jälkeisiä pohdintoja 

Mielen hyvinvointi_kuvituskuva.
Häpeä koskee jokaista ihmistä koulutustaustasta, sukupuolesta, uskonnollisesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta sekä työskentelytaustasta riippumatta. Se on yksi ihmisyyteen kuuluva tunne, joka vaihtelee kulttuureittain, suvuittain ja jopa perheittäin.  Muutos-hankkeen blogissa pohdintoja häpeä-teemasta.

Muutos-hankkeen keskiviikkona 22.2.2023 järjestämä Häpeä – Miksi koemme häpeää ja miten siitä pääsee eroon -webinaari kokosi runsaan joukon kuulijoita. Ilmoittautuneita oli yli 250 ja suoraa webinaaria kuunteli parhaimmillaan lähes 150 henkeä. Itä-Suomen käytännöllisen teologian emeritusprofessori Paavo Kettunen kertoi ytimekkäästi ja kansantajuisesti häpeän ja syyllisyyden eroja ja syitä. Hän käsittelee aihetta myös kirjoittamassaan kirjassa Häpeästä hyväksyntään. Häpeä koskee jokaista ihmistä koulutustaustasta, sukupuolesta, uskonnollisesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta sekä työskentelytaustasta riippumatta. Se on yksi ihmisyyteen kuuluva tunne, joka vaihtelee kulttuureittain, suvuittain ja jopa perheittäin.  

Häpeän ja syyllisyyden ero

Kettusen mukaan häpeän ja syyllisyyden välillä on eroa. Syyllisyydessä on objekti, johon tekeminen kohdistuu. Siihen kuuluvat sovitus, anteeksianto ja vastuunkanto. Kyse on ihmisen omasta teosta. Häpeä on puolestaan tunne, jossa ihminen kokee huonommuutta tai pienuutta muihin nähden. Häpeässä ihminen kyseenalaistaa oman minuutensa. Saanko olla tällainen kuin olen?  

Häpeä kuuluu jokaisen ihmisen elämään, mutta sen pitää kuulua tunteiden vähemmistöön. Terveessä häpeässä on kyse yksityisyyden kunnioittamisesta, joka saa ihmiset välttämään kunniatonta toimintaa ja miettimään tekojensa seurauksia. Epäterveessä häpeässä kyseessä on huonommuuden tunteesta ja noloudesta. Tutkimusten mukaan kyky häpeään on paljon varhaisempaa kuin kyky syyllisyyteen. Se on ehkä jopa myötäsyntyinen kyky. Ihmisen kokemat tunteet ovat hänelle todellisia ja oikeita, mutta ne ovat vain tunteita. Ne eivät määrittele ihmistä tai ihmisyyttä.  

Miksi häpeä kiinnostaa webinaarin aiheena?

Webinaariin ilmoittautuneiden suuri määrä yllätti. Yli puolet palautteen antajista koki, että webinaari vastasi heidän odotuksiaan. Miksi häpeä aiheena kiinnostaa näin montaa ihmistä? Puhutaanko häpeän syistä ja sen kohtaamisesta liian vähän? Palautelomakkeiden vastauksissa aiheen koettiin olevan sinällään kiinnostava ja koskettava. Vastaajat kohtaavat ammatissaan häpeää kokevia ihmisiä ja halusivat työkaluja kohtaamiseen. Eräs nosti esiin häpeään liittyvän ylisukupolvista ”tuskaa”. Kettusen mukaan häpeän kokemukset ovat erilaisia sukupolvelta toiselle. Ehkä tuleva sukupolvi ei enää elä liiallinen häpeän ja syyllisyyden taakka harteillaan. Toisille tunteet ja tunnetyöskentely ovat tärkeitä arvoja elämässä ja siksi he halusivat lisää ymmärrystä asiasta. Häpeän koettiin kuuluvan myös kansalaistaitojen hallintaan.  

Mitä ajatuksia webinaari sai aikaan?

Lähes 60 % palautteen antajista koki, että webinaarista oli heille hyötyä. Saimme palautetta siitä, ettemme olleet ilmoittaneet kohderyhmäämme paremmin. Eroavatko häpeän tunteet eri ammattiryhmien välillä? Eikö ole tärkeää ymmärtää häpeää ihmisyyteen liittyvänä tunteena, joka koskettaa laajasti meitä ihmisiä riippumatta taustastamme? Eräs kuuntelija totesi, että riittämättömyyden tunne nyky-yhteiskunnassa voi aiheuttaa ihmisille huonommuuden tunteita ja siten häpeää. Aiheen ja uskonnollisuuden yhdistäminen ei ollut yhdestä vastaajasta soveliasta. Kommentti on sikäli mielenkiintoinen, että uskonnollinen häpeä on hyvin yleistä ja suomalaiseen kasvatukseen kuulunutta. Kun luennoitsijana on käytännöllisen teologian emeritusprofessori, voi helposti vetää johtopäätöksen, että uskonnollisuutta sivutaan myös luennossa. Olisiko näin, että uusi sukupolvi kokee häpeän eri tavalla kuin vanhempi? 

Eräässä palautteessa toivottiin, että häpeää olisi käsitelty myös itsearvostuksen puutteena. Häpeä on useissa teoksissa määritelty itsetuntoa heikentäväksi tunteeksi, johon liittyviä tuntoja ovat kelpaamattomuus, mitättömyys ja huonommuus. Se voi aiheuttaa ihmiselle voimattomuutta ja lamaannusta.  Häpeä voi aiheuttaa mielen sairautta kuten masennusta. Itsessään häpeä ei ole mielen sairaus. 

Häpeä-aihe kiinnostaa edelleen kuulijoita

Palautteiden mukaan tällaisia webinaareja tarvitaan enemmän. Häpeän monipuolinen ja kansantajuinen käsittely toivat paljon uusia näkökulmia ja ajatuksia. Luentoon liitettyjä positiivisia laatusanoja olivat mahtava, monipuolisuus, kiinnostava, tarpeellinen, kansantajuinen ja odotukset ylittävä. Luennoitsijan rauhallinen esitystyyli, asiantuntevuus ja aikataulussa pysyminen saivat kiitosta. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta se ei saisi peittää alleen asian tärkeyttä. Häpeässä on kyseessä tunne, ei mielen sairaus. Valitettavasti tunnissa ei ehdi kaikkea kertoa, ja muun muassa myötähäpeä ja syvempi häpeästä irtaantuminen jäivät käsittelemättä. Lisää aiheesta voi lukea muun muassa luennoitsija Paavo Kettusen kirjasta. 

Aiheen ajankohtaisuuden ja saamamme toiveiden pohjalta Häpeä-webinaarille on tulossa jatkoa. Paavo Kettunen on tulossa puhujaksi 4.5. klo 11-14 järjestettävään Muutos-hankkeen loppuseminaarin Limingan Helmen Pirttiin. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä tai katsomalla livestriimaus. Puheenvuoroa ei tallenneta. Loppuseminaariin voi ilmoittautua täältä


Kirjoittajat:

Arja Lappalainen, Muutos-hankkeen projektipäällikkö, joka on kiinnostunut elämän monimuotoisuudesta.

Leea Naamanka, Muutos-hankkeen mielenhyvinvoinnin asiantuntija, joka saa voimavaroja työhönsä luonnossa liikkumalla ja uppoutumalla hyvän kirjan pariin.