Mielenhyvinvoinnilla kohti maaseutuyrittäjän parempaa työssäjaksamista

Maaseutuyrittäjyys on kokenut suuria mullistuksia viime vuosikymmeninä. Syinä ovat olleet esimerkiksi teknologian kehittyminen ja lisääntyneet tehokkuusvaatimukset. Muutokset vaativat työntekijältä mukautumiskykyä, joustavuutta ja kykyä uuden oppimiseen. Maaseutuyrittäjien työssä ulkoiset paineet, kuten energian hinnannousu ja sääolosuhteet aiheuttavat yrittäjille haasteita, joihin vaikutusmahdollisuudet voivat yksittäiselle yrittäjälle olla heikot.

Työelämän vaatimukset ja muutokset aiheuttavat haasteita maaseutuyrittäjän jaksamiselle. Mielenhyvinvointi taas tukee työssäjaksamista ja auttaa selviytymään hankalistakin tilanteista työelämässä. Mielenhyvinvointi on elämänhallintaa, itsensä ja toisten arvostamista sekä kykyä olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Omien tunteiden tunnistaminen, vastoinkäymisten sietäminen ja kyky toteuttaa omia päämääriään liittyvät myös mielenhyvinvointiin. Mielenhyvinvointiin liittyy myös kyky tehdä työtä.

Omaan mielenhyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Tekijöihin, joihin voi itse vaikuttaa sekä tekijöihin, joihin ei pysty vaikuttamaan. Ajatukset kannattaa keskittää niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Ajan järjestäminen ystävien tapaamiseen, mielekkäät harrastukset ja terveelliset elämäntavat ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka edistävät hyvinvointiamme. Mielenhyvinvointi on muutakin kuin sairauksien puuttumista. Jokapäiväisessä elämässämme voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, teemmekö niitä asioita, jotka edistävät mielenhyvinvointiamme.

On olemassa tekijöitä, jotka vaikuttavat mielenhyvinvointiimme, mutta joihin emme voi itse vaikuttaa. Näitäkin tekijöitä on monia, kuten näin syksyllä flunssaan sairastuminen. Elämässä tapahtuu myös arvaamattomia asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Sen hyväksyminen, että arvaamattomat muutokset ovat elämässä mahdollisia, on oman mielenhyvinvoinnin osalta rauhoittavaa. Niitä asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa, ei myöskään kannata jäädä murehtimaan. Suomen mielenterveys ry:n eli Mieli ry:n kehittämä mielenterveyden käsi kuvaa arjen hyvinvointiin vaikuttavia valintoja. Kädessä on viisi sormea ja niin myös arjen hyvinvointi on jaettu viiteen eri osa-alueeseen: uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet ja tunteet, liikkuminen ja kehon kuuntelu sekä vapaa-aika ja luovuus. Näiden tekijöiden avulla voi tarkastella omia voimavarojaan sekä kykyä kohdata elämän haastavia tilanteita. Itseltään voi kysyä käden avulla esimerkiksi käytänkö arjessani tarpeeksi aikaa mielenhyvinvointini edistämiseen? Mitä arvostan elämässäni ja millaiselle hyvinvointia lisäävälle toiminnalle haluan käyttää aikaani?

Eri hyvinvoinnin tekijät kilpailevat myös ajastamme. Teemme jatkuvasti valintoja arjessa siitä, edistämmekö hyvinvointiamme vai emme. Lisäksi teemme myös valintoja eri hyvinvointia edistävien osa-alueiden välillä siitä, mihin voimavaratekijöihin panostamme. Toiselle panostaminen riittävään määrään unta harrastamisen sijaan voi olla merkityksellisempää. Jollekin toiselle taas merkityksellisempää voi olla se, että viikon aikana ehtii käyttää aikaa riittävästi erilaisiin harrastuksiin.

Kun on kiirettä työelämässä, silloin on entistä tärkeämpää huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja tehdä arjessa valintoja, jotka tukevat hyvinvointia. Usein kiireen keskellä unohtuvat ensimmäisenä ne asiat, jotka edistävät omia voimavaroja ja jaksamista. Arjen ja työelämän tasapainosta huolehtiminen parantaa työhyvinvointia. Harrastukset ja ajan käyttäminen muuhunkin kuin työhön, vie ajatukset sopivasti välillä pois työasioista. Maaseutuyrittäjänä olet itse yrityksen tärkein voimavara, siksi omaan hyvinvointiin panostaminen kannattaa.

Kirjoittaja:

Leea Naamanka. Kirjoittaja on Muutos-hankkeen mielenhyvinvoinnin asiantuntija, joka saa voimavaroja työhönsä luonnossa liikkumalla ja uppoutumalla hyvän kirjan pariin.