Maatalouden yrittäjät ongelmallisen rahapelaamisen riskiryhmässä 

Rahapelaaminen Suomessa  

Sana rahapelaaminen vie mielen usein Lottoon ja kauppakäyntien yhteydessä pelattaviin rahapeliautomaatteihin. Suosituimpia rahapelejämme ovatkin perinteisesti olleet fyysiset pelit, kuten lotto, arvat ja rahapeliautomaatit, mutta nettirahapelaaminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosien aikana. 

Voi olla, että netissä rahapelaaminen jatkaa kasvuaan, sillä keskusteluissa on Veikkauksen nettirahapelimonopolin mahdollinen purkaminen ja Suomen siirtyminen mm. Ruotsin tavoin lisenssijärjestelmään. Tällöin ulkomaiset rahapeliyhtiöt saisivat tarjota ja markkinoida Suomessa rahapelejä Veikkauksen lisäksi. 

Kuinka paljon me pelaamme?   

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 80 prosenttia on pelannut viimeisen vuoden aikana jotain rahapeliä. Tästä joukosta 65 prosenttia pelaa maltillisesti ja 11 prosenttia eli 397 000 henkilöä pelaa riskitasolla. Suomalaisista 15–74-vuotiaista kolmella prosentilla, eli noin 112 000:lla, on rahapeliongelma. Ongelmallisesti rahapelaavista 52 000:lla on todennäköisesti myös rahapeliriippuvuus. Miehet (82 %) pelaavat enemmän kuin naiset (75 %). Miesten keskuudessa eniten pelaavat keski-ikäiset, 35–44-vuotiaat miehet (85 %). Eniten ongelmallista pelaamista on kuitenkin nuorten aikuisten (18–24-vuotiaiden) keskuudessa. 

On hyvä muistaa, että ongelmat eivät kosketa pelkästään pelaajaa, vaan pelaajien lisäksi rahapelihaitat koskettavat 790 000 pelaajan läheistä. 

Maatalousyrittäjät riskiryhmässä  

Rahapeliongelman synty ei ole suoraviivainen. Matka maltillisesta rahapelaamisesta ongelmalliseen kulkee usein riskitason rahapelaamisen kautta. Kaikista riskitason pelaajista ei tule ongelmapelaajia, mutta moni ongelmallisesti pelaava on ensin pelannut riskitasolla. Rahapelihaittojen ehkäisyn kannalta onkin tärkeää tunnistaa liialliseen rahapelaamiseen liittyviä riskejä. Mitä aikaisemmin riskitason pelaaminen tunnistetaan, sitä varmemmin ongelman synnyn voi ehkäistä. Me EHYT ry:ssä korostammekin rahapelaamisen puheeksioton tärkeyttä ja sitä kautta ongelman synnyn ehkäisyä.

Moni ongelmallisen rahapelaamisen riskitekijä linkittyy myös maatalouden yrittäjyyden kanssa. Yksi niistä on mielenterveyden ongelmat. FARMRes-projektissa selvitettiin maatalousyrittäjien mielenterveyden haasteita viidessä eri EU-maassa. Projektissa selvisi, että mielenterveyden huolet ovat yhtenäisiä jokaisessa tarkastellussa maassa. Esiin nousi muun muassa stressi, taloudelliset vaikeudet, eristyneisyys, masennus, liiallinen työmäärä, haasteet ihmissuhteissa sekä vaikeus saada ja pyytää apua. Kaikki edellä mainitut liittyvät myös rahapeliongelmaan.

Mielenterveyden haasteet ja traumat  

Ruotsalaistutkimus SWELOGSin mukaan ongelmallisesti rahapelaavista henkilöistä 75 prosentilla on jokin mielenterveyden diagnoosi. Tutkimusten mukaan ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön välillä on voimakas yhteys rahapeliongelman kanssa. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa* todettiin, että jotain mielenterveyden häiriötä kokevilla on 17-kertainen todennäköisyys altistua rahapeliriippuvuudelle, ja todennäköisyys on peräti 30-kertainen, jos henkilöllä on vähintään kolme eri mielenterveyden häiriötä. 

Tutkimuksissa on nostettu liiallisen rahapelaamien riskitekijöiksi myös traumat ja vaikeat elämäntilanteet, kuten avioero tai läheisen kuolema. Joskus vaikeaa elämäntilannetta paetaan pelaamiseen. Tällaisia tilanteita kutsutaan pakopelaamiseksi.

Muita riskitekijöitä  

Fyysinen terveys, unettomuus ja stressi on myös yhdistetty liialliseen rahapelaamiseen. Rahapelaaminen voi esimerkiksi toimia stressin purun keinona, koska nopeatempoisia pelejä pelattaessa ei ehdi elämän stressaavia tekijöitä ajatella. Myös talousvaikeudet, työuupumus ja työttömyys liittyvät liialliseen rahapelaamiseen. Rahapelaamisella voidaan yrittää paikata talouden aukkoja, toipua uupumuksesta, hakea jännitystä tai pelaamalla voi kuluttaa aikaa. Rahapelaaminen aiheuttaa aivoissa mielihyvää tuottavan dopamiiniryöpyn ja voi sitä kautta auttaa hetkellisesti oloon ja ylläpitää pelaamista. Myös yksinäisyyden on todettu altistavan liialliselle rahapelaamiselle.

Lisäksi tietyt lääkkeet voivat laskea impulssikontrollia ja altistaa rahapeliriippuvuudelle. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi Parkinsonin hoitoon käytettävät Levodopa ja Sifrol, sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsofrenian hoidossa käytettävä Abilify.

Ongelmallisen rahapelaamisen merkit  

Rahapeliongelma on yleensä hankala tunnistaa, sillä se ei näy ulospäin ja siihen liittyy vahvaa häpeää. Tämän takia rahapelaamista usein peitellään pitkään. Ongelmaan yleensä liittyy kuitenkin ajankäytöllisiä, taloudellisia, psyykkisiä ja fyysisiä sekä sosiaalisia haittoja, jotka voivat viitata ongelman olemassaoloon.

Ongelmallinen rahapelaaminen esimerkiksi voi viedä paljon aikaa, jolloin arjen perusaskareet, työ ja myös yöunet saavat usein väistyä pelaamisen tieltä. Henkilö voi kuluttaa kaiken rahansa pelaamiseen, ja jos ne eivät riitä, ottaa lainaa tai pikavippejä, pelata läheisten rahat ja pahimmassa tapauksessa turvautua rikoksiin. Yleistä myös on, että häviöitä yritetään voittaa takaisin. 

Ongelmallinen rahapelaaminen voi aiheuttaa pelaajalle ahdistusta ja masennusta sekä stressiä ja itsetuhoisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rahapeliriippuvuutta sairastaneiden yleisin kuolinsyy onkin itsemurha. Edellisten lisäksi myös sosiaaliset suhteet voivat kärsiä, sillä ongelmallisesti pelaava saattaa eristäytyä läheisistään ja ystävistään sekä lopettaa yhteydenpidon yllättäenkin. Yleistä myös on, että henkilö on paikalla, mutta ei läsnä ja menettää mielenkiintonsa esimerkiksi lasten tai muiden läheisten asioihin.

Rahapeliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, jolla on samankaltaisuuksia aineriippuvuuksien kanssa. Sillä on oma tautiluokituksensa (ICD-11) ja Käypä hoito -suositus on tulossa vuonna 2024. 

Yksin ei tule jäädä  

Oli kyse ongelmallisesti rahapelaavasta tai hänen läheisestään, yksin ei tarvitse jäädä. Maaseudulla avun hakemiselle voi luoda lisähaasteita palveluiden ja vertaisryhmien heikko saatavuus sekä pienet yhteisöt. Tärkeää on kuitenkin tietää, että apua on saatavilla. 

Oman hyvinvointialueen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden, työterveyshuollon sekä opiskeluterveydenhuollon lisäksi apua saa valtakunnallisista palveluista: 

Peluuri toimii valtakunnallisesti tarjoten apua ongelmallisesti rahapelaaville, läheisille sekä ammattilaisille. Toiminta tarjoaa työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurilla on myös kahdeksan viikon Peli poikki -ohjelma ja sieltä voi tarkistaa oman paikkakunnan auttavat palvelut. 

Nimettömät pelurit – Gamblers anonymous (GA) -ryhmät tarjoavat vertaistukea pelaajille. Apua saa myös puhelimitse sekä sähköpostitse.   

Pelirajaton tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea mm. chatin, vertaispuhelimen ja vertaisryhmien kautta.

Päihdelinkki tarjoaa tietoa ja tukea päihteistä ja riippuvuuksista. Päihdelinkistä löytyy kattavan tietopankin lisäksi testejä, oma-apusisältöjä, vertaistukea ja neuvontapalvelu. 

Talous- ja velka-asioihin saa apua muun muassa oikeusaputoimistoista ja Takuusäätiöltä. 

Kirjoittaja

Eija Pietilä
rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija
EHYT ry

Lisätietoa: ehyt.fi

Lähteet

*Kessler, R. C., Hwang, I., LaBrie, R., Petukhova, M., Sampson, N. A., Winters, K. C. & H. J. (2008): DSM-IV pathological gambling in the National Comorbidity Survey Replication. Psychol Med. 38(9), s. 1351-1360.