Maailma muuttuu
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käsittämätön teko. Ukrainan merkitys koko maailman ruoantuotannolle on merkittävä ja Euroopalle venäläinen maakaasu on ollut elinehto, kuten uutisista on saanut lukea. Sodan myötä kuluttajahinnat ovat nousseet. Hintojen nousua nähdään etenkin elintarvikkeiden ja energian hinnoissa. Energian hintojen nousua on lähes mahdoton välttää yhdelläkään toimialalla ja tämä heijastuu suoraan kuluttajahintoihin.
Venäjä on ajanut itsensä ulos vähintäänkin läntisiltä markkinoilta ja samaan aikaan koko maailmassa yritetään sopeutua muutokseen. Ruokakriisi näkyy jo nyt Afrikassa sekä osin Aasiassa. Hintojennousun myötä oletetaan, että myös Euroopassa pienituloisissa kotitalouksissa kärsitään ruokapulasta syksyn aikana. EU pyrkii vastamaan tähän antamalla hätäapua ja kehittämällä kaupankäyntiä sekä lisäämällä logistiikkaa. Elokuun alussa käynnistyneet laivakuljetukset Ukrainasta on onneksi saatu jälleen käyntiin.
Toinen suuri muutos on energia ja sen saatavuus, joka on ongelma Euroopassa. Etenkin Saksassa, jossa suuriosa energiasta on tuotettu venäläisellä maakaasulla, joudutaan oletettavasti jopa säännöstelemään kotitalouksien energian käyttöä tulevana talvena. Suomessa energiantuotanto ei ole yhtä lailla tuontikaasun varassa. Toivon mukaan saisimme jo viimein tänä vuonna Olkiluoto 3:n käyttöön, joka takaisi energiaomavaraisuuden.
Tässä hankkeessa keskitymme juuri näiden edellä olevien kriisien tuomiin ongelmiin ja niiden tuottamiin vaikutuksiin, joita alkutuotannon parissa toimivat yrittäjät ovat saaneet kokea omissa yrityksissään. Riippuen tuotantosuunnasta erot ovat hyvin isoja yrityksien välillä.
Koronasta pahiten kärsivät muun muassa ravintola- ja palvelualat, kuten maatilamatkailu ja paljon ulkopuolista työvoimaa käyttävät yritykset. Maatalous- tai metsäkonealalle koronasta ei aluksi ollut suoraan niin isoa haittaa, muuten kuin pieninä saatavuusongelmina, kun kauppojen hyllyt saattoivat olla tyhjiä joidenkin varaosien kohdalla ja odotusajat venyivät pitkiksi. Koronan alkuaika oli suotuisaa myös tuotantopanoksien ostamiseen, kun lähtökohtaisesti kaikki hinnat olivat keskimääräistä reilusti alhaisempia pienentyneen kysynnän vuoksi.
Nyt tilanne on toinen. Kotimaan matkailu ei vedä yhtä lailla puoleensa, kun ulkomaille pääsee matkustamaan ilman rajoituksia. Ulkopuolisen työvoiman saatavuus ei ole normaalilla tasolla sodasta johtuen, mutta työvoimaa on kuitenkin tullut pakonkin edessä Suomeen hakemaan turvaa sodan takia. maatalous- ja metsäkonealalla tuotantopanoksien hinnat ovat nousseet hyvin korkeiksi keskimääräisestä ja se syö tuotannon katetta koko ajan.
Vaikka tuottaja- ja urakkasopimushinnat ovat nousseet, eivät ne silti riitä kattamaan nykyistä kulurakennetta. Esimerkiksi väkilannoitteiden, sähkön ja polttoaineen hinnat ovat kaikki vähintään kaksinkertaistuneet, eikä tuleva talvi tuo tähän helpotusta. Samalla saatavuusongelmat ovat paisuneet koneiden, laitteiden ja niiden varaosien osalta hyvinkin pitkiksi odotusajoiksi esimerkiksi elektronisten osien, kuten sirupulan vuoksi. Myös korkojen nousu lisää entisestään kustannuspainetta.
Uskon kuitenkin, että suunta on hiljalleen ylöspäin. Suomessa on ymmärretty viimeaikaisten kriisien takia omavaraisuuden merkitys niin ruoan- kuin energiantuotannossa. Tuotantopanosten ja tarvikkeiden hinnat tulevat laskemaan, mutta se ei tapahdu nopeasti. Tähän vaikuttavaa muun muassa Euroopan energiatuotannon kehittäminen pois venäläisestä kaasusta muihin turvallisempiin energialähteisiin.
Oletko sinä pohtinut yrityksen toimintaa ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksia nykyisessä maailmantilanteessa? Asian kanssa ei kannata jäädä yksin. Voimme auttaa liiketoimintaan ja johtamiseen liittyvissä asioissa sekä miettiä esimerkiksi energiaomavaraisuuden lisäämistä tai tulevan CAP-ohjelmakauden mahdollisuuksia.
Esimerkiksi erilaisten katelaskemien avulla pystytään nopeasti näkemään, mihin kannattaisi seuraavaksi puuttua. Myös johtamistaitojen ja riskienhallinnan merkitys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä yrityksellä ja yrittäjällä olisi hyvä olla toimintastrategia ja varautumissuunnitelma, johon voidaan tukeutua haastavissa tilanteissa.
Jos sinua mietityttää tai olet suunnittelut mitään edellä olevista asioista ja haluat siihen ulkopuolista näkemystä, ole rohkeasti yhteydessä!
Kirjoittaja:
Jeremias Niskanen. Kirjoittaja on Muutos -hankkeessa toimiva talousasiantuntija, joka uskoo toistaiseksi maalaisjärkeen.