Aivoterveydestä huolehtimista läpi elämän

Oletko ikinä ajatellut, miten aivosi jaksavat tänään? Ihmisen fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista ja niiden tärkeydestä puhutaan nykyään paljon. Aivoterveys ja aivojen hyvinvointi läpi elämän on sen sijaan jäänyt harvinaisemmaksi keskustelunaiheeksi.

Aivot ohjaavat koko elimistöämme ja elämäämme. Hyvästä aivoterveydestä huolehtiminen auttaa ehkäisemään sairauksia ja parantaa myös kehon ja mielen hyvinvointia. Siksi omasta aivoterveydestään kannattaa pitää huolta.

Liikkeellä oleminen ja ympäristön havaitseminen tuottaa aivoille kokemuksia. Lisäksi fyysinen aktiivisuus auttaa kohottamaan vireystilaa ja sitä kautta mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn. Sopiva määrä virikkeitä tekee aivoille hyvää, virikkeettömyys taas passivoi.

Aivokuormitusta aiheuttavat monet tekijät

Aivoille aiheuttavat kuormitusta monenlaiset tekijät. Kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi kognitiiviset kuormitustekijät. Kognitiivisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisen muistiin, päätöksentekoon ja ajatteluun. Multitaskaus eli useamman asian tekeminen samaan aikaan on yksi sellainen kuormitusta aiheuttava tekijä, joka on hyvin tyypillistä monille ihmisille tilanteissa, joissa yritetään säästää aikaa hoitamalla samaan aikaan useampaa asiaa. Multitaskaaminen haastaa kuitenkin aivojen hyvinvoinnin, koska se haittaa keskittymiskykyä ja muistia.

Aivoterveyttä edistää säännöllinen päivä- ja vuorokausirytmi. Päivä- ja vuorokausirytmiä voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi epäsäännölliset työ- ja ruoka-ajat. Häiriöt voivat aiheuttaa kroonisen fysiologisen stressitilan, jonka seurauksena autonominen hermosto käy ylikierroksilla. Vaikka ylirasitustila voi olla väliaikaistakin, se vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten työmuistiin ja tarkkaavuuteen. Toipuminen työviikosta, jossa ihminen nukkuu vain 4-5 tuntia yössä, vaatii Työterveyslaitoksen Aivot ja työ-tutkimusten mukaan kolme päivää normaali pituisia yöunia. Rasituksesta toipuminen kestää jopa kolme viikkoa immuunijärjestelmän ja aineenvaihdunnan toipumisen osalta. (Müller 2022.)

Työssä on monenlaisia aivoterveyttä kuormittavia asioita. Meluinen ympäristö, tiukat aikataulut, stressi, keskittymiskyvyttömyys, työtehtävien keskenjääminen, tehtävien priorisoinnin puute ja tärkeysjärjestykseen laittamattomuus, multitaskaus ja suuri tiedonmäärä. Liian pitkät työpäivät aiheuttavat myös kuormitusta. Maaseutuyrittäjillä varsinkin kesäaika haastaa aivoterveyden. Müllerin (2022) mukaan yli 10 tunnin pituiset työpäivät aiheuttavat kognitiivisen suorituskyvyn laskun. Työn vaatimustekijöiden pitäisi olla myös tasapainossa ihmisen toimintakyvyn kanssa, jotta se ei aiheuttaisi riskiä aivoterveydelle.

Aivoterveyttään voi ylläpitää monella tavalla

Kognitiivisella ergonomialla pyritään vaikuttamaan siihen, että työ olisi sopusoinnussa omien tiedonkäsittelyyn liittyvien toimintojen kanssa. Kognitiivisesta ergonomiastaan voi huolehtia esimerkiksi kiinnittämällä huomiota omiin työtapoihin ja -ympäristöön. Kognitiivisesta ergonomiasta huolehtiminen kannattaa, sillä aivot tarvitsevat huolenpitoa toimiakseen hyvin.

Paras tapa ylläpitää omaa muistiaan on haastaa itsensä uuden oppimiseen (Aivoliitto 2023). Oppiminen, myös työssä tapahtuva oppiminen hidastaa aivojen ikääntymistä.  Aivotutkimusten mukaan erilaisten taitojen kehittymiselle lahjakkuutta merkityksellisempää on uuden oppiminen, innostus ja harjoittelu. Jatkuva työssä oppiminen edistää lähtökohtaisesti aivoterveyttä. (Huotilainen & Saarikivi 2018, 81-83.)

Aivoterveyttä edistävät monet tekijät. Kaikenlainen liikunta, myös hyötyliikunta sekä luonnossa liikkuminen on aivoille hyväksi.  Ihmissuhteet, läheisyys ja kosketus ovat aivoterveyden perusta, sillä ihminen on luotu olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Uni on aivoille välttämätöntä lepoaikaa, jolloin aivot elpyvät, mutta myös toimivat varsin aktiivisesti esimerkiksi hankkiutumalla eroon haitallisista aineista. Aivot rakastavat värikästä ruokaa ja kasviksia  antioksidantteineen.  Erilaisten hyvien ruokien syöminen pitää aivot vireinä. (Aivoliitto 2023.)

Aivojen terveydelle ja toimintakyvylle on tärkeää, että ihmisen työelämässä ja arjessa on sopivasti haasteita suhteessa ihmisen toimintakykyyn. Omaan aivoterveyteensä voi kuitenkin vaikuttaa ja siitä voi ja kannattaa pitääkin huolta läpi elämän. Erilaiset aktiviteetit, kuten harrastukset ja uuden oppiminen ylläpitävät aivoterveyttä vanhetessakin. Sanaristikot, kirjojen lukeminen, lautapelit, musiikki ja taide ovat hyviä tapoja aktivoida aivojaan. Uteliaisuus uusia asioita kohtaan pitää aivot ja mielen vireinä.

Lähteet:

Aivoliitto 2023. Aivoterveyttä arkeesi. Saatavilla 21.6.2023. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/

Huotilainen, M. & Saarikivi, K.  (2018). Aivot työssä. Otava.

Müller, K.  (2022). Aivoterveys-aivot osana psykofyysistä terveyttä. Teoksessa Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.), Terveyden edistäminen 2022 (s. 71-76). Duodecim.

Leea Naamanka

Kirjoittaja on Muutos-hankkeen asiantuntija, joka on kiinnostunut tutkimaan ja pohtimaan erilaisia asioita, jotka vahvistavat hyvinvointiamme ja työssäjaksamistamme.