Tekstivastine podcastille 8.5.2023

Rahapelaamiseen liittyvät haitat ja ongelmat

[kukko ja kanat ääntelee]

Jenna Ojala: Hei! Kuuntelet Muutos-hankkeen eli Muutoskyvykkyydellä hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan -hankkeen podcastia. Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu ja ODL Liikuntaklinikka ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta, LähiTapiola ja toteuttajat. Olen Jenna Ojala Muutos-hankkeen projektityöntekijä. Tänään meillä on keskustelemassa rahapelaamiseen liittyvistä haitoista ja ongelmista Ehkäisevä päihdetyö EHYTin rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Eija Pietilä. Tervetuloa Muutos-hankkeen podcastiin, Eija.  

Eija Pietilä: Kiitos Jenna! 

Jenna Ojala: Peliriippuvuus on merkittävä riippuvuuden muoto siinä missä päihderiippuvuuskin. Rahapelejä pystyy nykyään myös pelaamaan lähestulkoon missä tahansa netin myötä. Monet pystyvätkin pelaamaan ilman ongelmaa, mutta joillain se muodostuu haasteeksi. Kerrotko hieman rahapeli ilmiöstä ja miten me suomalaiset pelaamme rahapelejä? 

Eija Pietilä: Hyvä kysymys, kiitos. Mä voisin aloittaa siitä, että toisin kuin monissa muissa maissa, meillä Suomessa rahapelaaminen on hyvinkin yleistä ja rahapeleihin törmää arjessa koko ajan. Meillä rahapelikulttuuri on ollut pitkään myönteinen. Se johtuu esimerkiksi siitä, että Veikkauksen tuottoja on ohjattu erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten kulttuurin, urheilun ja tieteen tukemiseen. Ja hyvin monilla on esimerkiksi muistoja perheen yhteisistä lottoilloista. Ne olivat sellaisia yhteen kokoavia hetkiä.  

Meillä rahapelaaminen on sallittua täysi-ikäisille, eli 18-vuotiaille. Ikäraja rahapeleihin nousi 18 ikävuoteen 2010/2011 arpajaislain uudistuksen myötä. Tätä ennen ikäraja oli 15 vuotta. Myös viiteikäraja nostettiin vuonna 2020 23 ikävuodesta 30:een. Eli se tarkoittaa sitä, että kaikilta alle 30 vuotta näyttäviltä kysytään pelipaikoissa ja rahapelejä ostettaessa henkilöpaperit.  

Me suomalaiset pelaamme rahapelejä paljon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2020 väestötutkimuksen mukaan meistä suomalaisista noin 80 % on pelannut jotain rahapeliä edellisen vuoden aikana. Näistä pelaajista 65 % pelaa maltillisesti, 11 % eli 395 000 pelaa riskitasolla ja 3 %:lla eli 112 000 on rahapeliongelma. Tähän 3 prosenttiin sisältyy 52 000 henkilöä, joilla on rahapeliriippuvuus. Meillä miehet pelaavat naisia enemmän. Eniten pelaavat keski-ikäiset 35–44-vuotiaat miehet. Eniten ongelmallista pelaamista on nuorten aikuisten keskuudessa eli 18–24-vuotiaat. Meillä pitkään fyysiset pelit, kuten rahapeliautomaatit, olivat pelatuimpia. Mutta nyt näyttää siltä, että pelaaminen olisi siirtymässä pitkälti nettiin.  

On hyvä muistaa, että rahapeliongelmat eivät koskeva vain pelaajia, vaan heidän lisäksi ongelma koskettaa läheisiä, ja heitä meillä on tutkimusten mukaan 790 000. 

Jenna Ojala: Paljon meillä Suomessa näitä rahapelejä pelataan. Miten rahapeliriippuvuus määritellään?  

Eija Pietilä: Tuossa äsken nostin esiin, että suomalaisista suurin osa pelaa rahapelejä maltillisesti, osa pelaa riskitasolla ja osa ongelmallisesti. Ongelmallisen rahapelaamisen vakavin muoto on rahapeliriippuvuus. Rahapeliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, jolla on samankaltaisuuksia aineriippuvuuksien kanssa. Toiminnallisessa riippuvuudessa toiminta saa aikaan muutoksia aivojen mielihyväalueiden toiminnassa ja rakenteissa samalla tavoin kuin aineet aineriippuvuuksissa. Matka maltillisesta pelaamisesta riippuvuuteen ei aina ole suoraviivainen, vaan usein välissä on riskitason rahapelaamista. Siinä missä maltillinen pelaaminen ei aiheuta pelaajalle vielä ongelmia ja haittoja, riskitasolla niitä aiheutuu jonkun verran, ongelmallisella tasolla jo paljon ja riippuvuudesta, kun on kyse, pelaaminen on jo aikalailla pakonomaista. Eli rahapeliriippuvuutta kuvaa jatkuva ja toistuva rahapelaaminen, jolloin tarve pelata on pakottavaa, pelaamisen hallinta on heikentynyt ja rahapelaaminen menee elämässä kaiken muun edelle.  

Ja rahapelaaminen jatkuu tai kiihtyy huolimatta sen haitallisista seurauksista perhesuhteille, sosiaalisille suhteille, taloudelle ja opiskelu- sekä työelämä voi ottaa osumaa. Haitat voi olla joko jatkuvia tai ne tulevat kausittaisia.  

Uudistetussa WHO:n ICD-11-tautiluokituksessa rahapelaaminen on luokiteltu samaan luokkaan aineriippuvuuksien kanssa, kun se aikaisemmin oli luokiteltuna impulssikontrollin häiriöiden kanssa. ICD 10-luokituksessa aikaisemmin koodi oli pelihimo ja nyt ICD 11 -tautiluokituksessa se on rahapeliriippuvuus. Mikä meistä on erityisen mukavaa ja hienoa tässä rahapelihaitta työssä, niin Käypä hoito –suositus tulossa nähtävästi ensi vuonna. 

Jenna Ojala: Se on hienoa, että tämä otetaan myös Käypä hoito-suosituksissa huomioon. Sitten varmasti myös apua löytyy helpommin.  

Eija Pietilä: Ja diagnooseja tehdään ja otetaan tämä riippuvuus vakavasti.   

Jenna Ojala: Erittelitkin vähän eri ikäluokkia, ketkä pelaa minkälaisia pelejä. Mutta ketkä pelaa rahapelejä ongelmallisella tasolla? 

Eija Pietilä: Tutkimusten mukaan rahapeliongelmaa esiintyy ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Alhaisen koulutustaustan, työttömyyden ja mielenterveys- ja päihdeongelmien on kuitenkin havaittu lisäävän peliongelman riskiä. Rahapeliongelmia esiintyy THL:n väestötutkimuksen mukaan, mihin tuossa aikaisemmin viittaisinkin, niin miehillä jonkin verran enemmän kuin naisilla. Kuten tuossa jo aikaisemmin sanoinkin, niin rahapeliongelma yleisintä 18–24-vuotiailla nuorilla aikuisilla ja toiseksi yleisintä 25–34-vuotiailla.  

Jenna Ojala: Eroaako, Eija, rahapeliriippuvuus ja digipeliriippuvuus jollain tavalla? 

Eija Pietilä: Perinteisen rahapelaamisen ja digitaalisen pelaamisen raja oli ennen erittäin ja hyvinkin selkeä, mutta viime vuosina se on hämärtynyt. Etenkin verkossa rajanveto voi olla paikoitellen epäselvää. Rahapeliteollisuus on esimerkiksi alkanut hyödyntää peleissään aikaisempaa enemmän viihteellisten digipelien ominaisuuksia, kuten sinne on sitä sosiaalista vuorovaikutusta ja tarinallisuutta. Paikoitellen rahapelit muistuttavatkin yhä enemmän niitä digitaalisia pelejä.  

Sama kuin rahapelaamisessa, digipelaamisen ongelmallisuutta pohdittaessa tärkeäksi nousee, miksi henkilö pelaa ja mitä se tuo hänen elämäänsä. Useimmiten ongelmallinen digipelaaminen näyttäytyy pelimaailman ulkopuolisen arjen kaventumisena ja pelimaailmasta haetaan ajanviettoa, sosiaalisuutta ja merkityksellisyyttä, ihan niin kuin rahapeleistäkin usein haetaan. Kuten rahapelaamiseenkin ongelmalliseen digipelaamiseen on yhdistetty erilaisia psykososiaalisen hyvinvoinnin ongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta, univaikeuksia sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen vähyyttä. Yksinäisyyden on todettu olevan ongelmallisen digipelaamisen syy sekä seuraus. Jos sosiaalinen vuorovaikutus on haasteellista, voi pelaaja alkaa suosia virtuaalisia ihmissuhteita kasvokkaisten ihmissuhteiden sijaan. Näin ollen pelimaailman yhteisöt syrjäyttävät reaalimaailman ystävyydet ja sosiaaliset suhteet.  

Ongelmalliseen digipelaamiseen on yhdistetty myös rahapelaamisen tavoin pakopelaaminen, eli halu paeta tosielämän ongelmia pelimaailmaan. Digipelaaminenkin löytyy ICD 11 -tautiluokituksesta. Digipeliriippuvuuden diagnosointiin on määritelty kolme keskeistä kriteeriä. Näitä on heikentynyt kontrolli pelaamiseen, pelaamisen asettaminen päivittäisten toimien sekä muun elämän edelle ja sitten kolmantena pelaamisen jatkaminen tai lisääminen kielteisistä seurauksista huolimatta. Eli pitkälti samanlaisia haittoja kummassakin pelaamisessa. 

Jenna Ojala: Onko olemassa joitain tiettyjä altistavia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa riippuvuuden kehittymiseen? 

Eija Pietilä: Tämä on hyvä kysymys. Ja vastaus on, että kyllä, niitä on useitakin. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet ovat vahvasti sellaisia. Ruotsalaisen väestötutkimuksen SWELOGSin mukaan ongelmallisesti rahapelaavilla 75 % on joku mielenterveysdiagnoosi. Tutkimukset osoittavat, että ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön väillä on voimakas yhteys rahapeliongelmaan​. Myös ADHD:n, skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välillä on yhteys rahapeliongelmaan. Tämä voi näkyä sillä tavalla esimerkiksi, että ongelmallisesti rahapelaavat kokevat voimakasta syyllisyyttä siitä omasta pelaamisestaan. Tämä syyllisyys parittuu masennuksen kanssa. Sitten taas ongelmallisesti rahapelaavat välttelevät esimerkiksi laskujen maksua. Tämä välttely voi parittua ahdistuksen kanssa​. Tässä on tällaisia parittavia tekijöitä. Minä selvittelin tuota maatalousyrittäjyysnäkökulmaa ja törmäsin tällaiseen FARMRes-projektiin, jossa tarkasteltiin mielenterveyden haasteita maatalousyrittäjillä. Tämä oli Erasmuksen rahoittamassa projekti. Tässä oli mukana viisi eri EU-maata, Suomi mukaan lukien.  Tässä projektissa selvisi, että mielenterveyden huolet on yhtenäisiä jokaisessa näistä maista. Huolena esiin nousi muun muassa stressi, taloudelliset vaikeudet, eristyneisyys, masennus, liiallinen työmäärä, haasteet ihmissuhteissa sekä vaikeus saada ja pyytää apua. Nämä kaikki on myös sellaisia, jotka liittyvät myös rahapeliongelman riskiin.  

Mielenterveyshaasteiden lisäksi on olemassa lääkkeitä, jotka edesauttavat rahapeIiongelman syntyä. Nämä on impulssikontrollia tutkitusti laskevia lääkkeitä. Näitä on esimerkiksi skitsofrenian hoitoon tarkoitettu psyykelääke Abilify, joka siis laskee impulssikontrollia ja altistaa toiminnallisille riippuvuuksille. Osa Parkinson-taudin lääkkeistä voi myös laskea impulssikontrollia ja altistaa toiminnallisille riippuvuuksille. Sitten altistavia tekijöitä voivat olla myös traumat ja vaikeat elämäntilanteet. Siellä taustalla avioeroa, läheisen kuolemaa. Tässä puhutaan monesti pakopelaaminen. Rahapelaaminen aiheuttaa aivoissa mielihyvää tuottavan dopamiiniryöpyn, joka ylläpitää pelaamista. Fyysinen terveys voi olla heikkoa. Voi olla unettomuutta. Voi olla stressi​ä. Runsas päihteiden käyttö on yhteydessä rahapeliongelmiin. Esimerkiksi kontrolli voi hävitä, kun on päihteiden vaikutuksen alaisena. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki ongelmallisesti rahapelaavat eivät käytä päihteitä. Joillakin riippuvuus voi myös vaihtaa kohdetta, jos on päässyt päihdeongelmasta eroon, voi olla henkilö siirtyykin pelaamaan. ​Talousvaikeudet ja työttömyys hirveän usein liittyy rahapeliongelmaan. Yritetään korjata taloutta nopeasti pelaamalla​.  

THL on tehnyt raportin, jossa he totesivat sosiaalietuuksia saavilla oli keskimääräistä enemmän rahapeliongelmia. Työttömyysetuutta saaneista 16 %:lla ilmeni rahapeliongelma tai riskitason pelaamista.  Työkyvyttömyyseläkettä saaneista 22 %:lla oli rahapeliongelma tai riskipelaamista ja sairauspäivärahaa saaneista 19 %:lla. Kyllä kuitenkin puhutaan isoista luvuista tai prosenttimääristä. 

Ja tässä onkin tullut jo esille, että nuoret miehet on edelleen riskiryhmässä, vaikka keski-ikäiset miehet pelaavat nykyään tutkimusten mukaan eniten.​ Lähisuhdeväkivalta on joissakin tutkimuksissa liitetty rahapelinongelmiin. Tämä on noussut lähivuosina, että yksinäiset ovat erittäin alttiita rahapeliongelmille, erityisesti yksinasuvat​. Tämä voi liittyä myös vahvasti maatalousyrittäjyyteen. Sitten myös maahanmuuttajuus ja kehitysvammaisuus on syitä ongelmiin.  

Jenna Ojala: Tuossa paljon tulikin altistavia tekijöitä, mitkä voi vaikuttaa riippuvuuteen. Mutta mikä saa ihmiset pelaamaan rahapelejä? 

Eija Pietilä: Hyvä kysymys. Tuossa äsken käsiteltävien altistavien tekijöiden lisäksi on niitä erilaisia pelaamisen motiiveja. Niitä on esimerkiksi halu voittaa rahaa. Tämä on selkeästi yleisin motiivi. Siinä on erilaisia syitä. Toiseksi yleisin syy pelata on jännitys, ajanviete, hauskuus ja monelle se tuottaa myös hyvää mieltä. Sitten on myös ikävien ajatusten ja tunteiden pakeneminen rahapelaamiseen. Eli just tämä pakopelaaminen. Sitten sosiaalisia syitä on myös. Että tavataan ystäviä pelaamisen merkeissä. Pelipaikat voivat olla joillekin henkilöille lähes ainoita sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja. Se on myös yleistä. Tämä liittyy yksinäisyyteen erittäin vahvasti. Ja motiiveina on myös halu kehittää taitojaan ja haastaa itseään älyllisesti. Tähän haluan nostaa, että rahapeliongelman hoidossa olisikin tärkeää kartoittaa pelaamismotiiveja ja puuttua pelaamisen lisäksi myös ongelmien mahdollisiin juurisyihin, mikä siellä taustalla on ja miksi henkilö pelaa liikaa. 

Jenna Ojala: Kyllä, ehdottomasti. Millaisia haittoja liiallisella rahapelaamisella voi olla? 

Eija Pietilä: Tämäkin on oikein hyvä kysymys. Rahapelaamisesta voi aiheutua yksilöä koskevia haittoja, yhteisöä koskevia haittoja ja yhteiskuntaa koskevia haittoja. Näitä ovat esimerkiksi taloudelliset haitat. Henkilö voi pelata enemmän kuin hänellä olisi varaa. Ottaa velkaa tai pikavippejä pelaamiseen. Tämä on hirveän yleistä. Hän voi myös pelata läheisten rahat. Ja ääritapauksessa turvautua rikoksiin pelaamisen rahoittamiseksi.  

Sitten voi olla fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Voi olla unettomuutta, joko sen takia, että pelaa yöt tai pelaaminen aiheuttaa stressiä, jos siellä on paljon niitä häviöitä tai muuta. Jos ei nuku, niin ei tällöin ei myöskään palaudu niin hyvin esimerkiksi päivän työstä. Tämä voi myös vaikuttaa maatalousyrittäjyyteen erittäin vahvasti.  

Kuten tuossa sanottiinkin jo aikaisemminkin liiallinen pelaaminen voi aiheuttaa myös mielenterveydellisiä ongelmia. Pahimmassa ääritapauksessa voi olla, että henkilö ei näe tilanteeseensa muuta ratkaisua kuin itsemurhan. Tämä on myös valitettavasti ongelmallisten rahapelaavien keskuudessa turhan yleistä.  

Sitten voi sosiaalisia haittoja. Tämä voi näkyä nimenomaan läheissuhteissa. Voi olla kireyttä, riitoja, henkilö voi olla poissaoleva. Ongelmallisesti pelaava voi käyttäytyä epäilyttävästi, esimerkiksi piilotella just laskuja. Ääritapauksissa voi aiheuttaa myös väkivaltaista käytöstä, esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa.  

Sitten yhteiskunnalliset haitat, niitä ei tarvi tai kannata unohtaa.  Eli kyllähän riippuvuuden hoidosta aiheutuu yhteiskunnalle aina kustannuksia. Sitten voi aiheutua mahdollisuutta rikollisuutta. Rahapelaamisen sääntelystä ja valvonnasta myös aiheutuu kustannuksia.  

Jenna Ojala: Tämmöinen ongelmallinen pelaaminen varmasti vaikuttaa pelaajan talouteen, mutta millä tavoin se voi vaikuttaa talouteen tulevaisuudessa?  

Eija Pietilä: Kyllä. Suurella osalla ongelmallisesti pelaavista on velkaa ja ehkäpä vielä monista eri paikoista. Rahapeliongelma voi johtaa siihen, että henkilö vielä esimerkiksi lopettaa laskujen avaamisen. Ei edes halua tietää, mitä laskuja hänelle on tullut. Ja se pahentaa sitä taloustilannetta. Taloudelliset haitat ovat usein varsinaista pelaamista pitkäkestoisempia, koska velat kulkevat mukana vielä vuosia monesti rahapelaamisen lopettamisen jälkeen. Velkojen aiheuttama ahdistus voi myös ajaa ihmisen pelaamaan entistä enemmän, jos hän kokee, että iso voitto olisi ainoa keino saada velat maksettua. Tämä on hirveän yleistä. Tämä pahentaa tilannetta entisestään. Eli jos pelaa ongelmallisesti, niin se voi vaikuttaa velan maksukykyyn, voi mennä luottotiedot, yrittäjänä toimiminen voi olla vaikeaa ja voi olla, että yritystoiminnan joutuu jopa siirtämään jonkun toisen nimiin. Tästäkin ollaan kuultu.  

Ja tähän kysymykseen, jonka sain teiltä etukäteen. Mun oli ihan pakko kysyä, että miten ongelmallisesti rahapelaajia kohtaava Tiltti ja Takuusäätiön henkilöstö vastaisi tähän kysymykseen ja mitä neuvoja heillä on siihen antaa.  He totesi, että jos rahapelaaminen on ongelmallista, ainoa tapa oikeastaan on, ettei pelaajalla ole pääsyä yrityksen rahoihin. Vaikeaa tästä tekee sen, että peliongelmasta pitäisi kertoa jollekin, jotta rahat saataisiin eriytettyä ja yrityksen rahat jonkun toisen hoidettavaksi. Sillä riski siihen, että käyttää yrityksen rahoja on todella suuri, koska pelihimon iskiessä kyseessä ei ole rationaalinen toiminta, vaan tunnetila ja päätös ottaa rahaa pelaamiseen ihan sieltä, mistä sitä saa. On se sitten oma tili, yrityksen tili tai läheisen tili. Siinä kohtaa järki ei sanele, miten toimia. Myös tämä voi vaikuttaa, että pankista lainaa hakiessa pankki voi puuttua pankkitilillä näkyvään rahapelaamiseen ja se voi vaikuttaa luoton saantiin. Eli kaiken kaikkiaan raha-asioiden hoitaminen ja maksujärjestelyiden tekeminen helpottavat velkatilanteen aiheuttamaa ahdistusta ja huolta. Tämä lievittää usein myös halua pelata. Sanoisin, että rahapeliongelman hoitaminen kulkee käsi kädessä raha- ja velkaongelmien selvittelyn ja ratkaisemisen kanssa. Tässäkin kohtaa on tärkeää, ettei jää yksin, vaan hakee apua. Sitä on saatavilla talousasioihin esimerkiksi Yrittäjän talousavusta, Takuusäätiöltä, talous- ja velkaneuvonnasta ja oikeusaputoimistojen kautta. Se on se pointti tässäkin kohtaa.  

Jenna Ojala: Toit Eija esille, että yksinäisyys voi vaikuttaa ongelmalliseen pelaamiseen. Olisikin mielenkiintoista tietää, vaikuttiko korona-aikaiset sulkutoimet ihmisten pelaamiseen, kun ei välttämättä päästy liikkumaan ja pelikoneet meni kaupoissa kiinni. 

Eija Pietilä: Joo, se on totta ja pelikoneet tosiaan meni kaupoissa kiinni. Meitä kiinnosti Ehytissä erityisesti tämä, miten käy. Me tehtiin kaksi nettikyselyä vuosina 2020 ja 2021 ja katsottiin, miten rahapelaaminen muuttuu ja muuttuuko yleensäkin. Ja tässä nousi esille, että rahapelaaminen pysyi suurimmalla osalla samanlaisena  kuin ennen korona-aikaa.  

Elikkä nettipelaaminen ei juuri lisääntynyt, vaikka ne kauppojen automaatit olivat suljettuna. Mutta viitteitä oli pelaamisen kahtia jakautumisesta ja nettipokerin noususta. Eli osa lopetti rahapelaamisen, kun ne pelikoneet meni kiinni jo kokivat helpostusta siitä, että nyt ei heidän tarvitse pelata eikä ole edes mahdollista pelata. Jos osalla taas nettipelaaminen lisääntyi. Eli tässä oli selvästi havaittavissa kahtiajakautumista. Tähän sitten haluaisin nostaa läheisen esiin. Osalle läheisistä oli helpotus, että läheinen ei pelannutkaan enää siellä rahapeliautomaateilla. Ja osa koki valtavaa ahdistusta siitä, että nettipelaaminen oli lisääntynyt. Läheiset oli koko ajan kotona ja mahdollisesti etätöissä. Tämä oli aikalailla kahtiajakoinen ilmiö.  

Jenna Ojala: On tärkeää, että tunnistaa, jos pelaaminen muodostuu ongelmaksi. 

Eija Pietilä: On kyllä ja sitten, että hakee sitä apua.  

Jenna Ojala: Tuossa tulikin noita piirteitä, mistä voi arvella, jos itsellä on sitä haasteellista pelaamista. Mutta onko jotain, mistä läheinen voi tietää, jos läheiselle tulee tämmöistä ongelmallista rahapelaamista? Jotain merkkejä tai vielä erikseen haluatko korostaa, onko jotain, mistä ihminen itse voi arvella, että nyt on oma pelaaminen ongelmallista? 

Eija Pietilä: Tämäkin on erittäin hyvä kysymys. Peliongelma ei usein näy ulospäin ja sen tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Tähän ongelmaan liittyy tosi vahva häpeää, joten sitä haluaan piilotella erittäin kauan.  Olennaista tunnistamisessa mun mielestä on se, että henkilön käytös muuttuu jollakin tavalla.  Muutos voi liittyä esimerkiksi talouteen, rahan- ja ajankäyttöön, psyykkisiin ja fyysisiin tekijöihin tai sosiaalisiin tilanteisiin. Esimerkiksi henkilö voi käyttää rahapelaamiseen enemmän rahaa kuin olisi varaa tai karsii muista menoista rahapelaamisen takia. Hän voi ottaa velkaa ja pikavippejä. Hän voi esimerkiksi pantata arvoesineitä tai pyydellä lainaa. Yleistä on myös halu yrittää voittaa hävityt rahat takaisin. Silloin on se aika pakonomaista se pelaaminen. Ajankäytöllisesti rahapelaamisen takia voi jäädä tekemättä jotain mitä yleensä tekisi, esimerkiksi jää käymättä kaupassa, jää nukkumatta tai viemättä koira ulos. Myös työ- tai opiskeluaikaa voi käyttää pelaamiseen. Psyykkisesti ja fyysisesti voi olla ahdistunut tai masentunut, voi olla raivonpuuskia, aggressiivisuutta tai jopa itsetuhoisuutta. Usein myös tulee keskittymisvaikeuksia, stressioireita ja itsestä ja muista huolehtiminen voi unohtua. Sosiaalisissa tilanteissa ongelmallinen rahapelaaminen voi näkyä eristäytymisenä ja yhteydenpidon lopettamisena. Henkilö voi olla paikalla, mutta hän ei kuitenkaan ole läsnä. Hän voi pettää lupauksiaan ja valehdella ja olla myös riidanhaluinen. Rahapeliongelma voi pysyä pitkään piilossa niin itseltä kuin läheisiltäkin. Yleensä ongelma huomataan tai se paljastuu vasta sitten, kun ongelmat ovat jo pitkällä. Tämä on valitettavasti erittäin yleistä. On olemassa testejä liiallisen rahapelaamisen tunnistamiseen, mitä voi henkilö itse tehdä tai läheinen. Näitä löytyy esimerkiksi Peluurin sivuilta. Näitä kannattaa myös hyödyntää. 

Jenna Ojala: Tuossa sanoitkin, että häpeää liittyy monesti siihen peliriippuvuuteen ja ongelmalliseen pelaamiseen. Miten omasta tai läheisen ongelmapelaamisesta voisi ottaa puheeksi? 

Eija Pietilä: Tämäkin on erittäin hyvä kysymys ja tärkeä kysymys, koska tätähän me monesti mietitään sekä läheisenä että ongelmallisen pelaajan kannalta. Kun ottaa oman pelaamisen puheeksi läheisen kanssa, siinä olisi hyvä olla rehellinen sekä itselle että tälle läheiselle ja muille, joiden kanssa alkaa siitä puhumaan. Erittäin tärkeää on myöntää itselleen, että omalla toiminnalla on aina vaikutus ja ollut vaikutus myös niihin ympärillä oleviin ihmisiin. Eli kertoo ihan rehellisesti siitä omasta tilanteesta ja mitä seurauksia pelaamisella on ollut. Sitten on hyvä tiedostaa se ja tulee valmistautua läheisen reaktioon. Läheiselle se voi olla järkytys, yllätys, pettymys ja suuttumus voi nousta esiin.  

Ja nämä on erittäin todennäköisiä ja luonnollisia reaktioita, koska tieto saattaa läheiselle tulla yllätyksenä ja hän on voinut itse miettiä siellä taustalla ja hän on ehkä huomannut pelaajan sellaista kummallista käytöstä. Hirveän usein moni läheinen onkin sanonut, että hän on ajatellut, että tällä on suhde johonkin toiseen ihmiseen hänen läheisellään. Kunnes sieltä, että salailun taustalla on rahapelaaminen ja peitelty niitä laskuja tai muita mahdollisia asioita taustalla. Läheisen reaktio voi tulla pelaajalle yllätyksenä, koska hän itse saattaa kokea suurta helpotusta siitä, että nyt hän vihdoinkin sanoo tämän kanssa ja kertoo läheiselle ja odottaa läheiseltä ymmärrystä. Mutta niin ei välttämättä käykään. Tässä onkin hyvä muistaa, että se mitä itse on pyörittänyt mielessä jo pitkään, voi olla toiselle aivan uusi asia. Pelaamisen ja sen seurausten paljastuminen voi aiheuttaa toiselle jopa kriisin. Tulee antaa tälle läheiselle aikaa asian sulattelemiseen. Voi toisaalta käydä myös niin, että läheinen on myös helpottunut kuullessaan, mitä läheisen ailahtelevan käytöksen syynä on. Voi myös käydä niin, että se reaktio voi olla ihan laidasta laitaan. Tulee vain muistaa se, että kun ottaa puheeksi, kannattaa olla avoin myös sille läheisen reaktiolle.  

Jos läheinen voi nostaa rahapelaamisen esiin. Niin voi kertomalla, että on huolissaan pelaajasta ja että hän on tärkeä. Voi kertoa kertoa, millaisia asioita ja käyttäytymistä on havainnut mahdollisimman konkreettisesti ja millaisia negatiivisia seurauksia siitä on ollut hänelle tai heidän perheelle. Voi pyytää pelaajaa kertomaan oma näkökulmansa tilanteesta ja antaa hänelle riittävästi aikaa ja tilaa. Hirveän tärkeää on kuunnella, mitä sillä pelaajalla on sanottavaa ja hänen tarinansa siitä. Puheeksi oton jälkeen pelaajan reaktiot voivat olla monenlaisia. Pelaaja kokee helpotusta, että vihdoin joku ottaa sen puheeksi ja nyt hän voi kertoa tästä itsekin. Mutta sieltä voi tulla myös kieltämistä tai vähättelyä tai valehtelua, häpeää tai täysin keskustelusta kieltäytymistä. Jos pelaaja kieltäytyy keskustelemasta, läheinen voi kertoa hänelle, mistä apua on saatavilla ja että läheinen on valmis keskustelemaan asiasta sitten kun pelaaja on siihen valmis.  

Tärkeää on muistaa, että läheinen ei ole vastuussa peliongelman hoitamisesta, mutta läheinen voi rohkaista pelaajaa muutokseen. Tärkeää on muistaa, että läheisen tulee ensisijaisesti huolehtia omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Kumpikin voi hakea apua joko yhdessä tai erikseen. Sitä haluaisin tässäkin kohtaa korostaa. 

Jenna Ojala: Pystyykö tällaisesta ongelmallisesta pelaamisesta parantumaan tai lopettamaan ilman apua ja jos ei pysty, niin milloin apua kannattaisi viimeistään hakea ja mistä? 

Eija Pietilä: Vaikka rahapeliongelma ja -riippuvuus voivat olla hyvinkin vaikeita, niistä voi tosiaankin toipua. Ongelmasta voi toipua itse, mutta erittäin tärkeää olisi myös hakea apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nyt kun puhutaan näistä maaseudun yrittäjyydestä ja maaseudun yrittäjistä, vaikka maaseudulla avun hakemiselle voi luoda lisähaasteita palveluiden ja vertaisryhmien heikko saatavuus ja pienet yhteisöt, niin apua on kuitenkin saatavissa, oli kyse ongelmallisesti rahapelaavasta tai läheisistä. 

Oman hyvinvointialueen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden, työterveyshuollon sekä opiskeluterveydenhuollon lisäksi apua saa valtakunnallisista palveluista. Elikkä Peluuri toimii valtakunnallisesti tarjoten apua ongelmallisesti rahapelaaville, läheisille sekä ammattilaisille. Heidän toiminta tarjoaa työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurilla on myös kahdeksan viikon Peli poikki -ohjelma, joka on ollut erittäin suosittu ja sillä on saatu erittäin hyviä tuloksia.  Heiltä voi tarkistaa oman paikkakunnan auttavat palvelut, jos ei tiedä, mihin ottaa yhteyttä, niin heille voi soittaa tai chattailla. Kysyä, että mulla on nyt tällainen tilanne, niin mihin mä voisin ottaa yhteyttä.  

Sitten on  Nimettömät pelurit eli GA -ryhmät, jotka tarjoavat vertaistukea pelaajille. Heiltä saa apua saa myös puhelimitse sekä sähköpostitse. Sosped-säätiöllä Pelirajaton tarjoaa apua ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen vertaistukea mm. chatin, vertaispuhelimen ja vertaisryhmien kautta. Päihdelinkki-sivuilta löytyy ajankohtaista tietoa. He päivittävät sivuja erittäin ahkerasti. Siellä löytyy testejä, oma-apusisältöjä, vertaistukea ja myös neuvontapalvelu.   

Talous- ja velkaneuvonnan palveluita saa muun muassa valtion oikeusaputoimistoista ja Takuusäätiöstä. Velka-asioissa auttavia tahoja on myös sosiaalitoimistot, kunnan sosiaalinen luototus ja seurakunnat. Ja haluan myös mainosta meidän Ehytin työtä. Eli me järjestetään ammattilais- ja järjestökoulutusta rahapelaamiseen liittyen. Eli meihin voi olla yhteyksissä koulutusten ja osaamisen kehittämisen tiimoilta. 

Jenna Ojala: Monesta paikasta on apua saatavilla. Se mikä on minusta hienoa, että pystyy myös nimettömänä hakemaan apua ja sillä tavalla saamaan alkuun haasteesta selviämisen. 

Eija Pietilä: Se on hirveän tärkeä kysymys, mitä tuossa puhuttiin, että häpeä on monesti niin suuri, että se anonymiteetti on mahdollista. Semmoinen auttaa sen avun hakemista tarpeeksi ajoissa.  

Jenna Ojala: Kiitos Eija. Tässä tulikin paljon tieto rahapelaamisesta ja miten toimia, jos pelaaminen on muodostunut ongelmaksi. En malta olla mainitsematta, että Eija blogi Maatalouden yrittäjät ongelmallisen rahapelaamisen riskiryhmässä on luettavissa Muutos-hankkeen verkkosivuilla. Siellä oli paljon hyvää tietoa rahapelaamisesta. Kiitos Eija! 

Eija Pietilä: Kiitos!