Tekstivastine podcastille 19.4.2023

[kukko ja kanat ääntelee]

Arja Lappalainen: Hei! Kuuntelet Muutos-hankkeen eli Muutoskyvykkyydellä hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan hankkeen podcastia. Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu ja ODL Liikuntaklinikka ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta, Lähitapiola ja toteuttajat. Olen Arja Lappalainen Muutos-hankkeen projektipäällikkö. Meillä puhutaan kausityöstä ja työntekijöistä ja minun mukana on keskustelemassa TE- palveluista kausityön asiantuntija Markku Lahti. Tervetuloa mukaan!

Markku Lahti: Kiitos!

Arja Lappalainen: Puhutaan ensin perinteisestä kausiluonteisesta työstä, niin millaisesta työstä silloin puhutaan?

Markku Lahti: Kausityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään tiettyinä vuodenaikoina. Kausityölain mukaisia kausitöitä ovat esimerkiksi maatalous- ja puutarha-alan työt, metsänhoitotyöt ja matkailun alaan kuuluvat työt. Kausityö edellyttää tiettyyn aikaan vuodesta työvoimaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen työ. Kausityön kesto voi olla enimmillään 9 kuukautta 12 kuukauden ajanjaksolla.

Arja Lappalainen: Miten työsopimuslaki sanoo kausityöntekijöistä? Onko ulkomaisilla ja kotimaisilla työntekijöillä eri ehdot tai pykälät?

Markku Lahti: Työehdot perustuvat maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus määrittää kaikkien alalla työskentelevien työehdot.Ulkomaalaista työntekijää koskevat samat työehdot, työturvallisuusvaatimukset ja lakisääteiset vakuutukset kuin suomalaisia työntekijöitä.

Arja Lappalainen: Miten maatalousyrittäjät saavat kausityöntekijöitä?

Markku Lahti: Maatalousyrittäjät saavat kausityöntekijöitä te-palveluiden sivuilla ilmoitettujen työpaikkailmoitusten sekä omien verkostojen kautta. Usein samat kausityöntekijät tulevat myös seuraavana vuonna ja välittävät tietoa Suomessa olevista työmahdollisuuksista muille.

Arja Lappalainen: Onko olemassa jotain kanavaa, jossa mainostetaan auki olevia työpaikkoja?

Markku Lahti: Te-palveluiden verkkosivut ja työmarkkinatori.

Arja Lappalainen: Kausityöntekijöille järjestetään tiloilla/työpaikoilla usein majoitus. Maksetaanko se vai kuuluuko se tähän palkkaan?

Markku Lahti: Työpaikkailmoituksessa yleensä on maininta majoitusmahdollisuudesta.  Majoituksesta perittävä korvaus on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä.

Arja Lappalainen: Onko olemassa ikärajaa, mitä nuorempaa ei saa ottaa kausityöntekijäksi?

Markku Lahti: Ikärajana on 15 vuotta

Arja Lappalainen: Miten nuoria saataisiin lisää kausityöntekijöiksi?

Markku Lahti: Informaation lisääminen kausityöhön liittyvistä tehtävistä, esimerkiksi voitaisiin sisällyttää yläkoulun opinto-ohjaukseen.

Arja Lappalainen: Onko tutkittu sitä, miksi fyysiset kausityöt tai kesätyöt ei kiinnosta suomalaisia nuoria?

Markku Lahti: Työ tänä päivänä mielletään usein liian raskaaksi. Ja työn likaisuus saattaa olla yksi tekijä, mikä voi vaikuttaa.

Arja Lappalainen: Millaisia työvuoroja kausityöntekijät tekevät?

Markku Lahti: Suurin osa työvuoroista on yhdessä vuorossa niin sanotusta päivävuoro.

Arja Lappalainen: Maaseutua koskettaa myös matkailuyritykset: Miten matkailu saa kausityöntekijöitä?

Markku Lahti: Te-palveluiden sivujen kautta ja työmarkkinatorilla olevien ilmoitusten kautta sekä omien verkostojen ja sosiaalisen median kautta.

Arja Lappalainen: Miksi Suomeen haetaan ulkomailta työvoimaa?

Markku Lahti: Suomesta ei usein löydy tekijöitä kyseisiin tehtäviin.

Arja Lappalainen: Onko kyseessä nimenomaan se, ettei ole työntekijöitä vai ettei ole työnhakijoita?

Markku Lahti: Työnhakijoita ja työntekijöitä, ehkä molempia. Se on alueellista. Pohjois-Pohjanmaa on alueena aika iso ja syrjäisillä seuduilla ei ole väkeä niin paljon, että sieltä löytyisi omasta takaa työntekijöitä.

Arja Lappalainen: Jos palkkaa ulkomaalaisen työntekijän, niin mitä asiakirjoja silloin tarvitaan?

Markku Lahti: Kausityön kesto määrää, mitä lupatyyppiä haetaan.  Työsuhteen kestäessä alle 3 kuukautta kausityötodistus tai kausityöoleskelulupa työsuhteen kestäessä 6 – 9 kuukautta. Työsuhteen kestäessä alle 3 kuukautta lupa haetaan Migriltä eli Maahanmuuttovirastosta. 6 – 9 kuukaudeksi töihin tuleville päätöksentekoon kuuluu kaksi vaihetta. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee ensin osapäätöksen ja sen jälkeen Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen.

Arja Lappalainen: Saavatko kaikki luvat?

Markku Lahti: Tuohon en osaa tarkkaa vastausta antaa. Mutta näkemys on, että aika hyvin on lupia myönnetty.

Arja Lappalainen: Kun ulkomaalaiset työntekijät tulee, niin miten kielimuurihaasteet on voitettu? Voitko antaa esimerkkejä, käytetäänkö tulkkeja vai onko kaikilla vähimmäiskielitaitovaatimuksena englanti?

Markku Lahti: Kielimuuri on aika suuri haaste ollut tässä kausityössä. Joillakin tiloilla on englannin, venäjän tai ukrainan kielinen työnjohtaja ja sitä kautta tieto välittyy muille työntekijöille. Ukrainan kielen koulutusta on myös järjestetty kausityöntekijöille. Myös älypuhelimeen asennettavaa kielenkääntäjäsovellusta on myöskin käytetty.

Arja Lappalainen: Minkälaista palkkaa ulkomaalaisille maksetaan? Onko sama kuin suomalaisille?

Markku Lahti: Sama palkka eli työehtosopimuksen mukainen palkka.

Arja Lappalainen: Mitä työnantajan tulee huomioida verotuksesta ja miten verotus käytännössä tapahtuu?

Markku Lahti: Se tapahtuu sillälailla, että ulkomailta Suomeen tuleva kausityöntekijä tarvitsee verokortin suomalaisen työnantajan maksamaa palkkaa varten. Jos työntekijällä on suomalainen henkilötunnus, hänen ei tarvitse asioida  henkilökohtaisesti verotoimistossa saadakseen verokortin. Mutta jos työntekijällä ei ole suomalaista henkilötunnusta, hän voi hakea henkilötunnusta ja verokorttia asioimalla verotoimistossa. Joissakin tilanteissa Verohallinto voi myös saapua paikan päälle suuria ulkomaalaisryhmiä työllistävien työnantajien tiloihin. Henkilötunnuksen saaminen edellyttää, että Verohallinnon virkailija tunnistaa hakijan henkilökohtaisesti.

Arja Lappalainen: Eli jos tulee kesäksi kolmeksi kuukaudeksi, niin saavatko he silloin sen henkilötunnuksen?

Markku Lahti: Kyllä

Arja Lappalainen: Maksetaanko vuosilomakorvaukset ulkomaalaisille työntekijöille?

Markku Lahti: Kyllä, työehtosopimuksen mukaan.

Arja Lappalainen: Kuka kustantaa ulkomaalaisen työntekijän tulemisen Suomeen? Yrittäjä vai työntekijä itse? Jos se on yrittäjä niin, saako hän mitään rahallista tukea mistään?

Markku Lahti: Tukiasiaa en ihan tarkoin osaa vastata siihen, mutta useimmiten työntekijä itse kustantavat maahan tulemisen.

Arja Lappalainen: Entä vakuutus? Miten kausityöntekijät on vakuutettu?

Markku Lahti: Kausityöntekijät on vakuutettu työnantajan toimesta.

Arja Lappalainen: Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset?

Markku Lahti: Kyllä

Arja Lappalainen: Mitä kausityöntekijät tekevät sitten kotimaassaan? He hakevat esimerkiksi nämä marjanpoimijat vuoden tulot Suomesta, mutta entä ne muut kuukaudet tekee?

Markku Lahti: Saatujen yhteydenottojen perusteella kausityöntekijöissä on eri ammattien edustajia esimerkiksi myyjiä, opettajia, jotka työskentelevät muina aikoina alansa tehtävissä kotimaassaan. Eli kausityöntekijöiden ammattiosaaminen on aika laajaa ja koulutus on aika laajaa, mitä heillä on.

Arja Lappalainen: Miten korona-aikana marjatilalliset saivat kausityövoimaa, kun rajat olivat kiinni?

Markku Lahti: Tiloilla oli silloin mahdollisuus saada rajallinen määrä kausityöntekijöitä myös korona-aikana, TEM:n  eli Työministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön eri tehtäviin asetettujen kiintiöiden mukaan ulkomaalaista kausityövoimaa pääsi maahan niiltä osin, jotka nähtiin huoltovarmuuden osalta kriittisiksi tehtäviksi. Yrittäjät myös itse tekivät pitempää päivää tänä aikana ja organisoivat niitä töitä uudelleen, jotta saatiin tilalla työt tehtyä.

Arja Lappalainen: Onko yrittäjät saaneet enää samoja työntekijöitä takaisin sulkujen jälkeen?

Markku Lahti: Kyllä kokemuksen perusteella useilla tiloilla samat tekijät ovat toimineet useampana kesänä ja tuoneet tuttaviaan mukana. Eli tieto on kulkenut heidän kauttaan näille uusille työntekijöille.

Arja Lappalainen: Luetaanko alakohtaiset työehtosopimukset työntekijöiden kanssa yhdessä läpi?

Markku Lahti: Kyllä työsopimukset käydään yhdessä läpi työntekijöiden kanssa.

Arja Lappalainen: Kiitoksia!

Markku Lahti: Kiitos