Tekstivastine podcastille 13.4.2023

[kukko ja kanat ääntelee]

Jenna Ojala: Hei! Kuuntelet Muutos-hankkeen eli Muutoskyvykkyys hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan -hankkeen podcastia. Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu ja ODL Liikuntaklinikka ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta, Lähitapiola ja toteuttajat. Olen Jenna Ojala  Muutos-hankkeen projektityöntekijä. Tänään meillä on keskustelemassa päihteiden käytöstä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n asiantuntija Sinikka Korpela.  Tervetuloa Muutos-hankkeen podcastiin Sinikka.  

Sinikka Korpela: Kiitos! 

Jenna Ojala: Oma tai läheisen päihteiden käyttö voi huolestuttaa monia. Läheisen päihteiden käyttöön puuttuminen voi olla hyvin hankalaa eikä välttämättä tiedetä miten asiasta kannattaa puhua. Sinikka, miten päihteiden liikakäyttö eroaa kohtuukäytöstä?  

Sinikka Korpela: Moni asia vaikuttaa siihen, milloin käyttö voi ylittää kohtuuden, esimerkiksi ikä tai terveydentila. Päihteiden vaikutukset ovat muutenkin yksilöllisiä. Ikääntyessä alkoholin vaikutukset voimistuu ja kohtuutta voi olla se, ettei ota yhtään. Meillä jokaisella voi olla oma näkemys siitä, mikä on liikaa ja mikä on kohtuullista. Elimistöhän tottuu säännölliseen alkoholinkäyttöön ja siksi juodut määrät saattaa helposti kasvaa. Mitä enemmän juo, sitä enemmän tulee tietenkin myös haittoja. Haitta voi olla se, että seuraavana päivänä tuntee itsensä ahdistuneeksi sen krapulan lisäksi. Sekakäyttö on aina isompi riski. Eli se että käyttää samaan aikaan useampaa päihdettä, esimerkiksi alkoholia ja lääkkeitä siinä samalla tai kannabista. Myös se, että ottaa vaikka kipulääkkeitä toisin, kuin reseptissä määrätään tai käyttää puolisolle määrättyjä lääkkeitä, on lääkkeiden väärinkäyttöä ja se voidaan ajatella olevan päihdekäyttöä. Lääkkeiden väärinkäyttöä voi tulla ihan tahattomastikin, jos ei ole ottanut selvää, miten määrätyt reseptilääkkeet vaikuttavat alkoholin kanssa. 

Jenna Ojala: Päihteitähän saa lähes joka paikasta esimerkiksi alkoholia myydään melkein jokaisessa ruokakaupassa ja huoltoasemalla, joten sitä on saatavilla.  Eroaako päihteiden käyttö maaseudulla tai kasvukeskuksissa?  

Sinikka Korpela: Suomalaisten alkoholinkäytössä on tiettyjä samoja piirteitä riippumatta siitä missäpäin asuu. Nykyisin tilataan paljon sekä laillisia että myös niitä laittomia päihteitä netin kautta, jolloin niitä voi tilata yhtälailla, missä vaan on. Sen vuoksi joku huumeilmiö voi pulpahtaa yllättäen esiin pienelläkin paikkakunnalla. Kasvukeskuksissa on tietysti tiheämmässä esimerkiksi ravintoloita ja saattaa olla enemmän harrastusmahdollisuuksia, mutta yllättäen kulttuuri- ja urheilutapahtumienkin yhteydessä on alkoholimyyntiä. Joten sitä voidaan enemmän käyttää siellä, kun sitä on enemmän tarjolla. Harvaan asutulla alueella taas elämäntapa on vähän erilainen. Moni pohjoispohjalainen vastasi kyselyyn, että täällä luonto on tärkeä ja luonto tarjoaa monia rentoutumismahdollisuuksia. Ravintolareissulle tule ei ehkä niin suuri tarve aina lähteä, jos niitä ei ole ihan nurkan takana tarjolla.  

Jenna Ojala: Päihteiden käyttö voi heijastua arkeen monella tavalla. Miten runsas päihteiden käyttö voi vaikuttaa käyttäjän arkeen ja hyvinvointiin esimerkiksi syömistottumuksiin, uneen sekä palautumiseen? 

Sinikka Korpela: Yleensä päihteiden käyttöön liittyy se, että syöminen saattaa olla epäsäännöllistä. Alkoholi sinällään on hyvin energiapitoista, ettei välttämättä huomaakaan nälän tunnetta aina. Kun veressä on alkoholia, maksa ei ehdi hoitaa muuta kuin polttaa alkoholia. Eli se oma aineenvaihdunta saattaa häiriintyä. Alkoholihan vaikuttaa unenlaatuun. Vaikka humalassa saattaa nukahtaa helposti, uni ei ole samalla tavalla palauttavaa. Se ei virkistä. Saattaa mennä jopa päiviä, ennen kuin uni palaa normaaliksi ja tuntee itsensä kunnolla levänneeksi. Juuri ennen nukkumaanmenoa ei siksi kannattakaan juoda alkoholia ollenkaan. Alkoholihan toki hidastaa aina palautumista. Näistä syistä runsas alkoholinkäyttö heikentää arjen toimintakykyä ja elämisen laatuunkin vaikuttaa pitemmälläkin aikavälillä.  

Jenna Ojala: Eli kovasti vaikuttaa palautumiseen ja kyllä varmasti vaikuttaa siellä työssä jaksamisessakin. Mitä vaikutuksia runsaalla päihteidenkäytöllä voi olla työssäjaksamiseen?  

Sinikka Korpela: Alkoholi lamaannuttaa aivotoimintoja ja vaikuttaa muun muassa muistiin. Jos muisti pätkii, niin työnteko on toki raskaampaa. Alkoholi lisää monien pitkäaikaissairauksien syntymisen riskiä ja sitä kautta, se vaikuttaa myös jaksamiseen työssä ja muualla. Päihteidenkäyttöön voi liittyä masennustakin ja ahdistuksen tunteita.  Tämmöisessä tilanteessa saattaa syntyä semmoinen kierre, että pahaan oloon hakee helpotusta päihteistä. Samantyyppisiä vaikutuksia on kaikilla muillakin päihteillä. 

Jenna Ojala: Entä sitten miten runsas päihteiden käyttö vaikuttaa talouteen? 

Sinikka Korpela: Päihteiden aiheuttamat taloudelliset vaikutukset terveydenhuollon hoitokustannuksiin tai lastensuojelun tarpeisiin on isot yhteiskunnassa. Se voi vaikuttaa työuraan, että se jää lyhyemmäksi kuin oli suunnitellutkaan. Jos juo kerralla paljon, silloin on aina isompi riski onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Loukkaantuneena työt jäävät tekemättä tai hidastuu huomattavasti. Jos tekee töitä päihtyneenä, niin se voi johtaa monennäköisiin haavereihin. Saattaa esimerkiksi työvälineet -koneet rikkoutua. Näillä voi olla isot taloudelliset vaikutukset muun muassa yrittäjälle, mutta kenelle tahansa. Jos haluaa seurata omaa alkoholinkäyttöään, voi ladata maksuttoman Ottomitta sovelluksen ja seurata esimerkiksi sitä, että paljonko oma alkoholinkäyttö maksaa kuukaudessa tai vuodessa.  

Jenna Ojala: Jos esimerkiksi alkoholinkäyttö alkaa muodostua ongelmalliseksi, vaikka taloudellisessa mielessä Ottomitta-testin avulla tai muuten työssä jaksamisen puolelle, niin mistä voi saada apua päihteiden tai alkoholin liikakäyttöön? 

Sinikka Korpela: Apua kannattaa aina kysyä sieltä omasta terveyskeskuksesta tai päihde- tai mielenterveyspalveluista. Niistä ongelmista kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaiselle suoraan niin, että apua saataisiin mahdollisimman pian. Netti- ja puhelinpalveluita on olemassa monenlaisia. Niitähän voi käyttää nimettömästikin, jos haluaa tarkastella omaa tilannetta ensi.  Esimerkiksi EHYT:illä on valtakunnallinen päihdeneuvontapuhelin numerossa 0800 900 45. Se päivystää aina eli myös viikonloppuna, juhlapyhinä ja kaikkina vuorokauden aikoina, jolloin voi saada apua silloin, kun tulee äkkinäinen tarve. Seurakunnilla ja päihdejärjestöillä on vertaistukea päihdeongelmasta toipuville tai kuntoutuville ja myöskin läheisille. Päihdeongelma koskettaa yleensä kaikkia lähellä olevia ihmisiä ja sen takia on tärkeää, että myöskin läheiset voi löytää apua.  

Jenna Ojala: Varmasti hyvinkin tärkeää. Joskus avun pyytämiseen ja päihteiden liikakäyttöön voi liittyä häpeän tunteita. Vaikuttaako se esimerkiksi avun hakemiseen? 

Sinikka Korpela: On totta, että päihdeongelmaan ja käyttäjään liitetään helposti häpeäleima. Siksi moni voi tuntea häpeää ja ei ehkä uskalla hakea ongelmaansa apua ja avun saaminen saattaa viivästyä. Meidän jokaisen olisi hyvä oppia ymmärtämään, että päihdeongelma on sairaus ja päihdeongelman kanssa painiskeleva tarvitsee tukea, apua ja hoitoa. Päihdeongelmahan ei ole kenenkään oma valinta. Joillekin se vaan sitten syntyy. Myös läheinen voi kokea häpeää  siinä tilanteessa, eikä siksi uskalla hakea apua itselleen ja perheelle.  Onneksi monenlaisia tukipalveluita on tarjolla ja apua voi hakea semmoisesta paikasta, joka siihen elämän tilanteeseen sopii.  

Jenna Ojala: Kerroitkin, että runsas päihteiden käyttö voi vaikuttaa läheisten elämään. Millaisia vaikutuksia sillä on?  

Sinikka Korpela: Ainahan ei ehkä tule ajatelleeksi, että se oma toiminta ja päihteiden käyttö voisi vaikuttaa läheistenkin elämään. Perheenjäsenten turvallisuuden tunne voi siitä järkkyä, jos joku on usein päihtyneenä tai on päihteiden vuoksi poissa kotoa. Puolisosta voi tuntua raskaalta, jos toinen käyttää vapaa-aikansa päihteiden parissa ja sen vuoksi perheellä ei ole yhteistä vapaa-aikaa niin paljon. Lapset huomaa hyvin helposti aikuisen muuttuneen käytöksen. Varsinkin jos yrittää piilotella sitä päihteiden käyttöä. Jos joku perheenjäsen, vaikka puoliso ottaa puheeksi sen, että päihteiden käyttöä on ja siitä on haittaa, niin siinä kohti kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Eikä kannata myöskään väheksyä esimerkkiä, jonka aikuinen antaa lapsilleen.  

Jenna Ojala: Sanoitkin tuossa, Sinikka, että vanhemmat toimivat lapsilleen esimerkkinä ja toimintamalleja voidaan sieltä oppia. Mutta mitä jos lapsuudessa on kokenut vanhempien liiallisen päihteiden käytön, niin näkyykö se lapsen elämässä jatkossa esimerkiksi teini-iässä tai aikuisena jollakin tietyllä tavalla? 

Sinikka Korpela: Jos päihteiden käyttöä on ollut paljon, niin kyllähän se aina näkyy jollakin tavalla lapsen ja nuoren elämässä. Se miten se vaikuttaa, voi vaihdella. Eli jossakin tilanteessa nuori voi kokeilla helpommin ja käyttää helpommin päihteitä. Tai toisaalta hän voi pyrkiä välttelemään mahdollisimman paljon päihteitä, kun hänellä on kokemus siitä, että ne on aiheuttaneet ikäviä asioita hänen elämässä. Tärkeää on tietenkin se, että vanhempien ja lasten, nuorten vuorovaikutus toimii ja päihteistäkin keskustellaan luontevasti.  

Jenna Ojala: Joskus läheisen runsas päihteiden käyttö voi tulla yllätyksenä. Mistä voi huomata, että läheisen päihteidenkäyttö on muuttumassa ongelmaksi tai riippuvuudeksi?  

Sinikka Korpela: Jos esimerkiksi juomiskertoja on enemmän tai niitä on useammin kuin aiemmin, niin samalla aina myös haittojen määrä kasvaa. Jos juomisen seurauksena jää toistuvasti jotain sellaista tekemättä, jota aiemmin piti tärkeänä, niin kyllähän se voi olla merkki siitä, että riippuvuus on muodostumassa. Jos yksin juominen lisääntyy tai pyrkii ratkaisemaan ongelmia tarttumalla pulloon, onhan ne merkki aina siitä, että jotakin ongelmaa siellä on. Viime aikoina meillä on ollut erilaisia kriisejä, korona on kurittanut pitkään ja sota on ollut lähellä. Nämä ovat vaikuttaneet myös päihteidenkäytön lisääntymiseen yleisesti. Jonkinlaisesta riippuvuudesta on kysymys jo silloin, jos alkoholi kuuluu aina tiettyihin tilanteisiin ja ei pysty olemaan ilman. Jos esimerkiksi ei voi käydä saunassa ilman, että saa saunakaljan, niin kyllä siinä on merkki jonkinlaisesta riippuvuudesta, vaikka määrät olisikin vähäisiä, niin se kuitenkin pakonomaisesti toistuu. Mutta yksinkertaisesti, jos juomisesta on tullut itselle tai läheisille jotain haittaa, niin silloin olisi hyvä tehdä joku korjausliike. 

Jenna Ojala: Miten päihteidenkäyttö kannattaa ottaa puheeksi läheisen kanssa, vaikka jos päihteitä käyttävä ei itse halua nähdä sitä ongelmalliseksi tai ei halua ottaa vastaan apua?  

Sinikka Korpela: Asiaa ei kannata ottaa puheeksi ainakaan silloin, kun läheinen on päihtynyt tai itse on asiasta hyvin kiihtynyt. Kannattaa ottaa aikalisää ja pohtia sitä asiaa, että mitä siihen oikein liittyy ja miltä se minusta tuntuu.  Jos toinen ei halua keskustella, kannattaa yrittää uudestaan sopivana hetkenä. Jos asia ei yrityksistäkään huolimatta oikein etene, puheeksi ottajan kannattaa hakea apua itselleen, koska muuten hänkin saattaa uupua ja sairastua siinä tilanteessa, jos asia ei mene eteenpäin.  

Kun aikoo ottaa puheeksi päihteidenkäytön läheisen kanssa, kannattaa ensin pysähtyä miettimään, miten sen tilanteen itse kokee ja miltä se tuntuu, että kertoa mahdollisimman selkeästi, mitä ajattelee ja mitä haluaa viestiä sille läheiselle. Rauhallisessa tilanteessa ja syyllistämättä voi kertoa, millaisia tunteita hänen päihteidenkäyttönsä minussa aiheuttaa ja minkälaisena minä sen asian näen. Sitten voi kysyä, miten läheinen itse sen kokee ja onko hän tilanteeseen tyytyväinen vai haluaisiko hän ehkä jotain muutosta. Aitoon kuuntelemiseen kannattaa panostaa paljon, vaikka miten tekisi mieli sanoa, miten asiat on. Kiinnittää huomiota myös omaa kehonkieleen. Että koko olemus kertoo, että olen tässä nyt ja kuuntelen, sinua haluan ymmärtää ja haluan auttaa. Tämmöinen rauhallinen keskustelu voi auttaa läheistä sanoittamaan omaa tilannettaan ja ehkä näkemään myöskin ulospääsyä niistä ongelmista. Läheinen voi olla rinnalla tukena ja auttaa oikean avun löytämisessä, mutta avaimet muutokseen ovat loppujen lopuksi jokaisella itsellään.  

Jos haluat vahvistaa taitojasi ottaa läheisen kanssa puheeksi esimerkiksi päihteidenkäytön tai rahapelaamisen, järjestämme ensihuoli-koulutuksen maaseutualan yrittäjille ja sidosryhmille etänä 20.4. klo 11-13.  

Jenna Ojala: Kiitos Sinikka tässä oli varmasti monelle tärkeää tietoa ja hyviä vinkkejä siitä, miten jatkaa eteenpäin.