Siirry sisältöön

Tekstivastine: Podcast 6.2.2023

[Kukko ja kanat ääntelee]

Arja Lappalainen: Hei! Kuuntelet Muutos-hankkeen eli muutoskyvykkyys hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan hankkeen podcastia. Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu ja ODL Liikuntaklinikka ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta, Lähitapiola ja toteuttajat. Olen Arja Lappalainen Muutos-hankkeen projektipäällikkö. Meillä on tänään Paavo Niskanen TE- toimiston asiantuntija kertomassa palkkatuesta. Tervetuloa! 

Paavo Niskanen: Kiitoksia! 

Arja Lappalainen Lähdetään ihan peruskysymyksestä. Mikä on palkkatuki? Kenelle sitä voidaan myöntää ja mitkä ovat saamisen edellytykset? 

Paavo Niskanen: Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota on TE- toimistot ja kuntakokeilu myöntää asiakkaana olevien työttömien työnhakijoiden palkkakustannuksiin. Tuen tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Vaikka tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntämisessä olennaisinta on työttömän työnhakijan palvelutarve. Palkkatuki voidaan myöntää, jos työnantajana on yritys, kunta tai kuntayhtymä, muu yhteisö kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta, tai kotitaloustyönantaja. 

Arja Lappalainen: Mitä kotitaloustyön antaja tarkoittaa? 

Paavo Niskanen: Kotitalous voi palkata henkilön osaksi toimintaa. Palkkatuettu työ on aina normaali työsuhde tai oppisopimuskoulutus. Työsuhde voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja kokoaikainen tai osa-aikainen. Palkkatukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevan kokoaikaisen työsuhteeseen, määräaikaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen, oppisopimuskoulutukseen tai osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos tuen myöntäjä pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää hakijan mahdollisuuksia työllistyä. Palkkatukea ei myönnetä vuorotteluvapaan sijaisuuteen. 

Arja Lappalainen: Mites ihminen voi saada sitä palkkatukea? 

Paavo Niskanen: Kun henkilö on ilmoittautunut TE-palveluihin työnhakijaksi, hän arvioi ja sopii yhdessä TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa, voidaanko työllistymistä tukea palkkatuella. Mahdollisuus palkkatuettuun työhön kirjataan työllistymissuunnitelmaan. Henkilö voi halutessaan kertoa työnantajalle, että palkkaamiseen on mahdollista saada palkkatukea. Palkkatuetun työn tulee TE-toimiston arvion mukaan parantaa henkilön ammatillista osaamista ja mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. TE-toimiston tulee arvioida, onko tehtävä, johon palkkatyötä haetaan tehtäviltään sellainen, että se parantaa tuella palkattavan ammatillista osaamista. Palkkatukea voidaan käyttää sellaisen työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseen, jonka työttömyyden TE-toimisto arvioi johtuvan ammatillisessa osaamisessa olevista puutteista. Palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää, vaikka tuella palkattavan ammatillisessa osaamisessa ei ole puutteita, kun tuella palkattava on täyttänyt 60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä tai tuella palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä. 

Arja Lappalainen: Miten työnantaja voi tietää, että työnhakija voi saada palkkatukea? 

Paavo Niskanen: Työnhakija voi pyytää työnantajalle näytettävän todistuksen palkkatukimahdollisuudesta eli palkkatukikortin. Kortti on voimassa 3 kuukautta kerrallaan. Kun työnhakijalla on palkkatukikortti, se tarkoittaa, että TE-toimisto tai kuntakokeilu on tarkistanut mahdollisuuden myöntää hänen palkkaamiseen palkkatukea, jos työnantajaa ja työsuhdetta koskevat edellytykset täyttyvät. Palkkatukea voidaan myöntää myös ilman palkkatukikorttia, jos tuetun työn mahdollisuus on kirjattu työttömän työnhakijan työllistymissuunnitelma. 

Arja Lappalainen: Se on siis aika tärkeä työllistymissuunnitelma. Mitä sitten kun työnhakija saa sen työpaikan? 

Paavo Niskanen: Jos henkilö saa työpaikan, hän voi pyytää työnantajaa ottamaan yhteyttä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun ja jättämään palkkatukihakemuksen hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Työsuhde voi alkaa vasta sen jälkeen, kun TE-toimisto tai kuntakokeilu on myöntänyt palkkatuen työnantajalle. 

Arja Lappalainen: Tämähän selvensi paljon. Mikä on tuen määrä ja kuinka kauan sitä voi saada? Toisaalta mitkä kustannukset kuuluvat siihen palkkatukeen? Ja voiko sitten saada 100 prosenttista palkkatukea? 

Paavo Niskanen: TE-toimistot ja kuntakokeilu myöntävät palkkatukea käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. TE-toimiston tai kuntakokeilun tulee arvioida, että palkkatuki on tarkoituksenmukainen keino edistää työttömän työnhakijan työllistymistä ja se päättää erikseen jokaisen tukijakson keston ja määrän. 

Arja Lappalainen: Hetkinen, voiko se olla niin, että sitä palkkatukea ei sitten saakaan? 

Paavo Niskanen: Sekin on mahdollista. 

Arja Lappalainen: Kuinka kauan sitä palkkatukea voi saada? 

Paavo Niskanen: Palkkatuen enimmäiskesto on 12 kuukautta poislukien oppisopimus tai vamman tai sairauden perusteella myönnetty tuki sekä yli 60 vuotta täyttäneiden 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden palkkatuki. 

 Arja Lappalainen: Mitä sitten, jos työnantaja palkkaa vaikka puoleksi vuodeksi ja sä saat siihen palkkatukea? Niin jääkö se puoli vuotta käyttämättä sitten sitä palkkatukea. Jos vaikka esimerkiksi toiselle työnantajalle työllistyy? 

 Paavo Niskanen: Palkkatukea voidaan myöntää yhdessä tai useammassa jaksossa. Palkkatuen määrä ja pääse kesto määräytyvät sen tilanteen mukaisesti, mikä tuella palkattava on ensimmäisestä palkkatukipäätöstä tehtäessä. 

Arja Lappalainen: Miten palkkatuen suuruus määräytyy? 

Paavo Niskanen: Palkkatuen suuruus määräytyy joko tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella tai vamman tai sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatuen määrä on enintään 30 40 tai 50% palkkauskustannuksista. Palkkatuki voi olla 100% palkkauskustannuksista plus lomarahan osuus 65 prosentin työaikaa vastaavalta työajalta sellaisilla työttömillä, jotka ovat olleet työttöminä 24 kuukautta viimeisen 28 kuukauden aikana työttömänä olleen joko oppisopimuksen ensimmäiset 12 kuukautta, tai kun yhdistys säätiö tai uskonnollinen yhdyskunta palkkaa muihin kuin elinkeinotoiminnan katsottaviin tehtäviin työajan ollessa enintään 65 prosenttia. Palkkatukea voi saada palkkaan ja lomarahaan, ei kuitenkaan lomakorvauksiin. Lisäksi palkkatuella katettavia palkkauskustannuksia ovat työnantajan tuella palkatusta aiheutuvat lakisääteiset palkan sivukulut.  Sivukuluja on työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva, työeläkevakuutus, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutusmaksu sekä pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu. Muut kuin edellä määritellyt työnantajan maksut eivät ole tuella katettavia. Palkkatuen määrä ei voi ylittää valtion talousarvioista säädettyä enimmäismäärää. Kiinteät katot ovat 1800 euroa kuukaudessa yhdistykselle, säätiölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle, joka palkkaa vähintään 24 kuukautta viimeisen 28 kuukauden aikana työttömänä olleen muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottavia tehtäviin. Työaika enintään 65 prosenttia alan säännöllisestä enimmäistyöajasta plus sitä vastaava lomaraha.  Kaikissa muissa tapauksissa 1400 euroa kuukaudessa plus palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. 

Arja Lappalainen: Milloin palkkatukea ei voi voida myöntää? 

Paavo Niskanen: Palkkatukea ei voida myöntää, jos tuella palkattavan henkilön palkka perustuu vain työn tulokseen. Esimerkiksi palkka on pelkkä myyntiprovisio ilman pohjapalkkaa. Tukea ei voida myöntää myöskään työsuhteeseen, joka alkanut jo ennen päätöstä tuen myöntämisestä. Poikkeuksena tähän on uuden palkatun jakson myöntäminen, kun uusi jakso alkaa välittömästi siitä, kun edellinen tukijakso päättyy. Palkkatukea ei voi saada, jos tukeen perustuvaa työhön ottaminen aiheuttaa palveluksessa olevien muiden työntekijöiden irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen. Tukea ei myönnetä myöskään, jos tuki vääristää kilpailua suhteessa muihin, jotka tarjoavat samoja tuotteita tai palveluja, tai on olennaisesti laiminlyöty velvollisuuksia suorittaa veroja ja lakisääteisiä maksuja. 

Arja Lappalainen: Onko sitä muita syitä? 

Paavo Niskanen: Palkkatuen saaminen ei ole mahdollista myöskään, jos organisaatio on elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja ja EU:n valtiontukien yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys tai sitä koskee Euroopan komission päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi. Palkkatukea on mahdollista saada irtisanomisista tai lomautuksista huolimatta, jos on ottanut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Palkkatuki ei saa heikentää palveluksessa olevien työntekijöiden asemaa. Palkkatukea ei makseta, jos ei noudata palkkatukipäätöksen ehtoja, tuen myöntämisen jälkeen selviää, etteivät palkkatuen myöntämisen edellytykset täyty, tai palkkatukea on myönnettykin virheellisesti liikaa tai perusteettomasti. 

Arja Lappalainen: Mikä on työllisyyspoliittinen avustus? 

Paavo Niskanen: Työllisyyspoliittinen avustus on rahoitusmuoto, jolla TE-toimistot voivat hankkia asiakkailleen hankemuodossa tuotettuja palveluja. Työllisyyspoliittinen avustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jota TE-toimistot voivat myöntää yhdistysten, säätiöiden, kuntien tai kuntayhtymien hanketoimintaan. Hankkeiden tavoitteena on tuottaa palveluja, jotka edistävät työttömien työnhakijoiden työllistymistä. TE-toimisto linjaa kuitenkin hakukierroksen yhteydessä, millaiseen toimintaan ja minkä kohderyhmän tarpeisiin avustusta myönnetään. Avustusta voidaan myöntää yhteisölle myös sosiaalisen yrityksen perustamiseen tai toiminnan vakiinnuttamiseen tai sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksien selvittämiseen. Avustuksella rahoitettavan hankkeen toiminnan tulee parantaa työttömien työnhakijoiden yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista. Avustusta tulee käyttää erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistymisen edistämiseen. Avustuksella rahoitettava toiminta voi sisältää esimerkiksi työmahdollisuuksien järjestämistä työttömille työnhakijoille, työllistymisen edistämisen tukitoimia, kuten pienimuotoista koulutusta, työnetsintää tai työhönvalmennuksen tyyppistä toimintaa sekä edellä mainittujen toimintamallien ja palvelujen kehittämistä. Avustuksen hakuajankohdat sekä tuettavaan toimintaan liittyvät linjaukset ja painotukset ovat nähtävissä TE-toimistojen verkkosivuilla. Toimintaa voidaan järjestää usean TE-toimiston alueella. Näissä tilanteissa rahoituksen myöntää yksi tai useampi TE-toimisto. Avustuspäätösten maksatukset käsittelee KEHA-keskus.  

Arja Lappalainen: Mitkä vaikuttaa tukitasoon ja määrään? 

Paavo Niskanen: Tukitasoon ja määrään vaikuttavat hankkeen toiminnan sisältö, hankkeessa palveltavien asiakkaiden määrä ja asiakkaiden henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen tarve.  

Arja Lappalainen: Kenelle sitä voidaan myöntää ja millä ehdoin? 

Paavo Niskanen: Yhdistykselle ja säätiölle avustusta voidaan myöntää enintään 100 prosenttia TE-toimiston hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Kunnalle ja kuntayhtymälle avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. Sosiaaliselle yritykselle ja muulle yhteisölle, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia, kuntaa ja kuntayhtymää lukuun ottamatta, voidaan myöntää avustusta enintään 75 prosenttia kokonaiskustannuksista.  

Arja Lappalainen: Kauanko avustusta voi saada? 

Paavo Niskanen: Avustusta voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi. TE-toimisto tekee päätöksen myönnettävän avustuksen määrästä aina kalenterivuodeksi kerrallaan. Tulevien vuosien rahoittamisen ehtona on, että toiminta on avustuspäätöksen mukaista. Avustuksen saajalla on raportointivelvollisuus. Työllisyyspoliittista avustusta ei voida myöntää elinkeinotoimintaan tai liiketoiminnan edistämiseen.  

Avustusta ei myönnetä hankkeisiin, jotka eivät liity henkilöasiakkaille tarjottaviin TE-palveluihin, julkisina työvoima- ja yrityspalveluina tuotettaviin palveluihin, sellaisten palvelujen tuottamiseen tai hankkimiseen, jotka kunta tai kuntayhtymä on lain mukaan velvollinen järjestämään tai investointeihin tai irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin tai vuokrakustannuksiin.  

Arja Lappalainen: Kiitoksia Paavo! 

Paavo Niskanen: Kiitos!