Tekstivastine: Podcast 14.2.2023

[Kukko ja kanat ääntelee]

Arja Lappalainen: Hei! Kuuntelet Muutos-hankkeen eli Muutoskyvykkyydellä hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan-hankkeen podcastia. Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, Proagria Oulu ja ODL Liikuntaklinikka ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta, LähiTapiola ja toteuttajat. Olen Arja Lappalainen, Muutos-hankkeen projektipäällikkö. Tänään meillä on podcastissa mukana uuden Pohjois-Suomen lomituspalvelujen lomituspalvelujohtaja Eija Rautiainen ja Tea Flankkila ProAgrian talousasiantuntija. Tervetuloa kuuntelemaan!  

Tea Flankkila: Lähdetäänpäs sitten vähän kyselemään tästä uudesta isosta lomitushommasta, kun vuosi on taas vaihtunut. Kerrotko, Eija, meille lyhyesti, mitä nämä lomituspalveluyksiköt nyt on ja mitkä on niiden tehtävät ja miten myös maatalousyrittäjien lomitus oikeus määräytyy? 

Eija Rautiainen: Lomituspalveluitahan järjestää kunnat, joiden kanssa tuo Mela on tehnyt toimeksiantosopimuksen. Näitä useamman kunnan muodostamia alueita sitten kutsutaan paikallisyksiköiksi. Esimerkiksi tähän Muhoksen kunnan hallinnoima Pohjois-Suomen lomituspalvelut järjestää lomituksia yhteensä 45 eri kaupungin ja kunnan alueelle. Elikkä puhutaan isosta alueesta. Paikallisyksikkö tekee lomituksia koskevat päätökset. Mikäli olet valinnut paikallisyksikön järjestelmät palvelut, paikallisyksikkö järjestää silloin tilan lomitukset. Jos olet valinnut itse järjestettävät lomituspalvelut, paikallisyksikkö maksaa korvauksen itse järjestämästäsi lomituksesta. Jos lomituspalvelua haluaa saada, olipa se itse järjestettyä tai paikallisyksikön järjestämään, niin silloin pitää täyttää seuraavat edellytykset. Eli työskentelee päivittäin välttämättömissä kotieläintenhoitotöissä. Sitten täytyy olla pakollinen MYEL-vakuutus maatalousyrittäjänä tai perheenjäsenenä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kotieläinnnon on oltava maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettua. Lisäksi tilalla täytyy olla vähintään 6 kotieläinyksikköä. Ei saa saada semmoista estävää eläkettä. Lisäksi tila ei saa olla niin kutsuttu vaikeuksissa oleva yritys EU:n maatalousalan valtiontukisäännösten mukaan. Myöskään kasvinviljelytilalla ei ole lomituspalveluoikeuksia, vaan lomituspalveluihin ovat oikeutettuja vain kotieläinntoa harjoittavat maatalousyrittäjät. Vuosiloma ja niin sanottua tuettua maksullista lomitusta saadakseen, yrittäjän täytyy lisäksi työskennellä maatalousyrittäjänä päätoimisesti.  

Tea Flankkila: Mainitsit äsken sen MYEL- työtulon. Niin vaikuttaako se näihin yrittäjien lomituksien määrään tai onko siinä jotakin rajoja, mitä olisi hyvää tietää? 

Eija Rautiainen: MYEL-työtulohan ei sinällään muuten kuin määrittää tämän sijaisavusta perittävän maksun. Elikkä se vaikuttaa suoraan tilan MYEL-työtulo siihen. Loppumaksun perustetta kun lasketaan, niin se on MYEL-työtulo jaettuna niin 5400 ja siihen lisätään sitten vielä 3 € tunnilta. 

Tea Flankkila: Entä jos kyseessä on tämmöinen maatilaosakeyhtiö, joita nykypäivänä aika paljon on, niin miten se lomitusoikeus määräytyy sitten niissä? 

Eija Rautiainen: Tämmöisen yhtiön oikeus lomitukseen riippuu siitä, että ovatko nämä osakkaat pakollisesti MYEL-vakuutettuja ja onko yhtiön kotieläinnto maatalousverotettua. Esimerkiksi osakeyhtiön maatalousyrittäjäosakkaat voivat olla lomaoikeutettuja, jos heidät vakuutetaan pakollisella MYEL- vakuutuksella ja kotieläinnto on maatalousverotettua. Mutta muuten heitä sitten koskee ihan samat lomaoikeudet.  

Tea Flankkila: No vuosi on nyt vasta vaihtunut, kun eletään tammikuuta. Niin onko tänä vuonna tullut jotakin muutoksia lomapäivien määrää?  

Eija Rautiainen: Lomapäivien määrä on säilynyt ennallaan. Elikkä vuosilomapäiviä on yrittäjää kohti 26 päivää, joista 3 voi olla sunnuntaita tai pyhäpäiviä.  Lisäksi on mahdollista saada sitten tuettua maksullista lomitusta 120 tuntia kalenterivuodessa. Maksuissa on, tietysti, tapahtunut nyt pieniä niin sanottuja indeksikorotuksia tässä vuodenvaihteessa. Mutta ei kovin radikaalisti ole. Esimerkiksi siinä tuetun maksullisen lomitus niin ei ole kovin paljon noussut tuntihinta. 

Tea Flankkila: Nyt tammikuun 1 päivä alkaen Muhoksen kuntahan on ottanut vastuulleen tämän Pohjois-Suomen maatalouslomituksen. Tämä uusi alue kattaa lähes puoli Suomea. Taitaa Siikalatva eteläisin ja taitaa mennä ihan pohjoiseen Lappiin saakka. Niin uuteen isoon hallintoalueeseen kuuluu yli 1300 maatilaa tällä hetkellä tai heidän lomituspalvelujen järjestäminen. Niin miksi näin iso yksikkö on rakennettu ja miten näin tätä hommaa sitten on oikeasti tehty? Minkälainen prosessi tässä on taustalla? 

Eija Rautiainen: Siinähän on nyt tarkoituksena turvata lomituspalvelujen järjestäminen myös jatkossa. Eli yrittäjien määrähän on koko ajan vähenemässä ja siinä sitä myöten myös lomituspalveluiden niin kun käyttäjien määrä vähenee ja lomituspäivien määrä vähenee. Ja sitten tietysti meidänkin tällä isolla alueella on ollut muutamia aika pieniäkin lomituksen paikallisyksiköitä tähän asti. Elikkä siellä on ollut todella pieni henkilökuntamäärä ja lomittajamäärä. Nyt tämmöisellä isommalla yksiköllä sitten pystytään turvaamaan järjestäminen myös silloin, kun joku esimerkiksi sairastuu. Ja taustallahan tässä on ollut sitten semmoinen erillinen yhdistymishanke, johon on ollut sitten ihan erillinen rahoitus, jota on siitä pystytty käyttämään siihen yhdistymisprosessin valmisteluun. Siinähän on ollut projektipäällikkönä Teija Kannala tuolta Ylitorniolta ja sitten hanketyöntekijänä on ollut Janne Pätsi Posiolta. He on sitten vetänyt tätä hanketta. Sitten näiden yhdistyvien yksiköiden työntekijät on erilaisissa työryhmissä, eri koulutuksissa ja tapaamisissa sitten valmistelleet yhdistymiseen liittyviä ihan tämmöisiä käytännön asioita. Tietenkin siinä on se tarvittu myös yhteistyötä  Muhoksen kunnan osalta ja myös näiden luopuvien kuntien osalta. Puhuttiin kuitenkin isoista henkilöstömäärästä, joita siirtyy, niin se ei nyt ihan pikkujuttu kuitenkaan ole.  

Tea Flankkila: Miten nyt näin iso paikallisyksikköä sitten hallinnoidaan ja johdetaan? Onko vaikka tyyliin semmoisia maantieteellisiä vastuualueita, vaikka vanhoilla näillä lomitustoimien johtajilla tai minkäänlainen tässä nyt on tämä homma? 

Eija Rautiainen: Mehän on nyt jaettu tämä tällaiset,.. projektin aikana on päättänyt, että jaetaan tämmöisiin kolmeen eri tiimiin tämä alue. Kun puhutaan isosta alueesta, niin meillä toimii Pohjoinen tiimi, jossa sitten on Henna Moilanen niin kuin tiimin lomituspalvelupäällikkönä ja  tavallaan tiimin vetäjänä toimii siellä. Sitten on Itäinen tiimi, jossa on sitten Kemppaisen Merja, Ristijärven entisen paikallisyhteisön pomo, niin siellä toimii toimituspalvelupäällikkönä. Ja sitten on tämä, missä nyt ollaan paikan päällä, niin on sitten tämä Läntinen tiimi, jossa meillä sitten toimii Taina Rautio lomituspalvelupäällikkönä ja sitä kautta vastaa tästä tiimin toiminnasta. Tiimeissä tietenkin työskentelee näiden lomituspalvelujen päälliköiden alaisuudessa sitten lomituspalveluohjaajia, jotka sitten vastaavat näiden lomautusten käytännön järjestelyistä. Tiimien tämmöisenä ylimpänä vastaavana toimii lomituspalveluvastaava Seija Virkkala. Hänen toimisto sijaitsee täällä  Muhoksella. Sitten meillä on myös keskitetyssä asiakaspalvelussa vastuuhenkilönä Halosen Eeva. Hänellä taitaa olla konttori Sotkamossa ja hän vastaa puhelimeen sieltä. Ja talousvastaava toimii sitten Koistisen Merjan. Oli ennen tuossa Siikalatvalla johtajana. Sitten henkilöstö ja työsuojeluvastaavana on Kannalan Teija. Aloittaa tuossa helmikuussa meidän palveluksessa. Johdon assistenttina on sitten Korhosen Tiina. Hän auttaa sitten meidän tämmöisissä ihan arkiaskareissa. Sitten minä koitan luotsata tätä koko lafkaa sitten niin sanotusti pomona eteenpäin.  

Tea Flankkila: Nyt sanoit kyllä jo niin monta nimeä, että puolet varmasti menee kuulijakunnalla, kun meni haastattelijallekin ohi. Mutta mistäs nyt maatalousyrittäjät saa tietonsa sen nykyisen sen yhteyshenkilön? Onko se nimetyt aluehenkilöt ja onko ne vanhat tutut toimistot sitten vielä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, että voi mennä paikan päältä kysymään sitten tarvittaessa apuja? 

Eija Rautiainen: Mehän on otettu nyt vuodenvaihteessa käyttöön tämmöinen yhteinen asiakaspalvelunumero koko tälle alueelle. Elikkä on yksi ja ainoa numero, johon lomituspalveluasiakkaat voi sitten soittaa arkisin kello 9– 15 välisellä ajalla. Ja sitten meillä on myös sähköpostiosoite lomitus@muhos.fi, johon pystyy sitten jättämään lomituspyyntöjä, sijaisapuhakemuksia ja mahdollisesti toimittaa sitten turvasähköpostin kautta tarvittavia liitteitä näihin hakemuksiin. Se on sitten tavallaan käytettävissä myös 24/7 tämä sähköposti. Lomituspalveluohjaajille suoraan ei tällä hetkellä voi soittaa eikä lähettää viestejä, vaan kaikki hoituu keskitetyn asiakaspalvelun kautta. Ja tällä on tietysti pyritty nyt takaamaan työrauhan näillä lomituspalveluohjaajille. Ja sitten tietysti se, että jonkun verran on tapahtunut myös muutoksia näissä alueissa, että kuka hoitaa mitäkin alueen lomituksia. Keskitetty asiakaspalvelu laittaa niin kutsutun tiketin menemään sille asiaa hoitavalle henkilölle, joka sitten hoitaa ja tarvittaessa ottaa sitten yhteyttä yrittäjään meidän toimesta täällä on lomituspalveluohjaaja. Toimistoja meillä on edelleen tuolla eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuussa tietysti on, kun osa osittain ollaan Kainuun puolella ja sitten Lapissa, niin olikohan meillä 11 vai 12 eri toimipistettä, joissa joku ihminen on. Mutta toki osaa näistä on sitten yhden henkilön miehittämiä. Eli niissä ei sitten välttämättä ole henkilökuntaa jatkuvasti paikalla. 

Tea Flankkila: No sanoit tuon, että se puhelin on niin sanotusti yhdeksästä kolmeen saakka auki. Niin eikö tuossa on vähän riski, jos siinä käykin niin, että vaikka se onnettomuus siellä, vaikka jalka menee pahimmassa tapauksessa poikki iltanavetan aikaa, niin pitääkö siinä tapauksessa tämän maajussi olla valmis menemään vielä seuraavana aamuna navettaan, jos hän ei saakaan ketään kiinni yöaikana?  

Eija Rautiainen: Hyvä kysymys! Periaatteessa tilanne voi olla juurikin tämän kaltainen. Tällä hetkellä ei ole nyt järjestetty tälle koko alueelle yrittäjille päivystystä. Jo ihan siitäkin teknisestä syystä, että meillä on tietokannat kaikkien yksiköiden osalta erillään. Niin sellainen keskitetyn päivystyksen järjestäminen on käytännössä todella hankalaa. Tietysti meillä on nyt tarkoituksena sitten, että katsotaan tämän päivystyksen niin kun yrittäjienkin päivystyksen järjestämistä sitten, kunhan saadaan tietokannat yhdistettyä ja muuta. Niin sitten jos me se vaan se jalakselle saadaan, niin siitä sitten kyllä yrittäjille tiedotetaan sitten tästä päivystyksestä. Nyt se nyt todellakin on se tilanne, että varsinkin tällaiselle yksinyrittäjälle vähän huonoa, että jos sattuu semmoinen niin kutsutun toimiston ajan ulkopuolella tämmöinen haveri, niin sitten on vähän se lomituksen järjestäminen hankalaa tietysti sille. Toki eihän me pystytä koskaan takaamaan sijaisapulomitusta pystytään samalle päivälle järjestämään. Jos ei satu olemaan yksinkertaisesti ketään vapaata lomittajaa sellaista, joka sen tilanteesta selviäisi, niin silloin sitä ei pystytä muutenkaan järjestämään. 

Tea Flankkila: No puhuit tuossa äsken sitä puhelimessa varaamisesta ja sähköpostissa varaamisessa. Niin varataanko sitten nämä vuosilomat edelleen lomitusnetin kautta vai onko sekin nyt sen puhelimen välityksellä? 

Eija Rautiainen: Lomitusnettiähän ihan kannattaa käyttää siis sijaisapuihin ja sitten vuosilomiin. Ja lomitusnetin kautta niin se tulee kuitenkin se lomituspyyntö meille joka tapauksessa. Ja sehän nyt on semmoinen että se on 24/7 käytettävissä. Elikkä aina kun mieleen tulee voi palvelua niin sanotusti pyytää. Toki jos sijaisapuhakemuksen esimerkiksi tekee tuolla lomitusnetissä, niin silloin on suositeltavaa kyllä soittaa myöskin asiakaspalvelunumeroon vielä. Varsinkin silloin, kun päiväsajasta on kysymys, niin se saadaan ehkä pikkuisen vikkelämmin sitten liikkeelle. Jos sattuu, että meillä ei kukaan hoksaa sieltä lomitusnetistä sitten sitä palvelupyyntöjä suoraan, niin se tiketti tavoittaa sitten varmemmin. Tietysti sitten se, kun sijaisapupyynnöthän tulee toimittaa kirjallisina.  Elikkä siinä ei puhelinpyyntö ikinä piisaa. Eli se on aina lomitusnetin kautta tai sitten sähköpostitse toimitettava se sijaisapuhakemus. Ja mieluiten tietysti se sijaisapuhakemus, jos se sähköpostiin lähetetään, niin se sitten sisältäisi vastaavat tiedot kuin mitä lomitusnetissä kysellään, jotta meidän ei tarvitse sitä täältä sitten kysellä niitä lisätietoja sitten siihen sijaisapuun liittyen. 

Tea Flankkila: No mainitsit sen hankkeen tässä taustalla, mistä rahoitukset näihin prosesseihin otettu. Niin onko nyt sitten Suomeen tullut useampi tämmöinen isompi lomitustoimisto ja eroaako näiden yksiköiden toiminta jotenkin nyt toisistaan? 

Eija Rautiainen: No tässähän nyt on jo aloittanut 2021 vuonna muutamia tämmöisiä isompia yksiköitä tämän hankkeen tiimoilla tavallaan. Elikkä se hanke on pari vuotta toiminnassa. 2021 on aloitti jo ensimmäiset yksiköt. Ja nyt sitten on aloittanut vielä muutamia muita uusia, isompia yksiköitä toimintaansa. On jäänyt vielä muutamia vanhoja pienempiä. Kuten esimerkiksi tuo ruotsinkieliselle alueelle on jäänyt edelleen se oma niin sanottu yksikköönsä siihen toimimaan. Ja tietysti käytännön järjestelyissä meillä kaikilla yksiköillä on eroja. Elikkä jossakin asiakaspalvelujen järjestämisessä, että millä tavalla järjestetään alueittain, niin näissä on eroja sitten niin kun tämmöisessä. Lait ja asetukset on meillä kaikilla on samat. Niiden puitteissa sitten kuitenkin joudutaan se itse lomitusjärjestelmään. Tätä hallinnollista toimintaa voidaan vähän vapaammin sitten järjestää, mutta sitten lomitusta säätelee taas muut ohjeet ja tämmöiset, mitä me ei voida sitten kiertää missään yksikössä.  

Tea Flankkila: Käydäänpä sitten nyt läpi näitä erilaisia lomitusmuotoja, mistä olet tässä jo sanonutkin ääneen. Eli mitä on esimerkiksi tuettu maksullinen lomitus ja kuka sitä voi nyt tässä  Muhoksen toimialueella saada? 

Eija Rautiainen: Tuettu maksullinen lomitus, niin siksi kutsutaan tuommoista maksullista lomitusta alennettua hintaan. Silloin ei peritä täysimääräistä lomitustunnin hintaa. Tuettua maksullista lomitusta voi saada enintään 120 tuntia kalenterivuodessa. Tämmöiseen tuettuun maksulliseen lomitukseen on oikeus vain, jos on vuosilomaoikeus myös myönnetty. Elikkä niitä haetaan samalla hakemuksella silloin vuosilomahakemuksen yhteydessä. Tätä maksullista lomitusta voidaan järjestää vaan, jos lomittaja on meillä niin sanotusti tarjolla vuosiloma- ja sijaisapulomistusten jälkeen. Eli maksullista lomitusta ei voi tehdä itse ehdottomasti tilapäinenkään lomittaja. Elikkä siinä se vähän rajoittaa sen järjestämistä.  

Tea Flankkila: No yrittäjillä on mahdollista valita myös tämä itse järjestetty lomitus, josta oli jo puhetta. Niin minkälainen nyt on käytäntö tässä itsejärjestetyssä lomituksessa nyt tässä  Muhoksen alueella? Ihan sen lomituspalveluyrittäjän näkökulmasta ja myös tämän maatalousyrittäjän näkökulmasta.  

Eija Rautiainen: No tämä itse järjestetty lomitushan on tavallaan ihan samanlaista kuin muukin lomitus. Elikkä se täytyy hakea, ensinnäkin se oikeus tähän lomituspalveluun paikallis yksiköltä samalla tavalla kuin haettaisiin joka tapauksessa semmoinen, joka käyttää muutenkin lomituspalveluja. Elikkä vuosittain haetaan. Vuosilomaa ja sitten maksullisten lomitusta haetaan sitten paikallisyksikön ilmoittamana hakuaikana. Yleensä se on loppuvuodesta, jolloin se hakemus jätetään. Ja sijaisapuhakemus jätetään kirjallisena paikallisyksikköön ennen lomitustöiden aloittamista. Tässä on todellakin ratkaisevaa se, että se sijaisaputapauksessa jätetään pyyntö kirjallisena ennen aloittamista eikä sitten se lomituksen alkamisen jälkeen. Paikallisyksikön antamalla vuosiloma- ja sijaisapupäätöksellä ilmoitetaan, kuinka monelta lomitustunnilta päivässä korvaus tullaan enintään kyseiselle tilalle ja sitten sitä kautta, että monelle tunnille selvittäjä pystyy korvauksen saamaan. 1.1.2023 alkaen itse järjestetyn lomituksen korvaushakemukset vuodelta 2023 toimitetaan keskitetysti tänne Muhoksen kuntaan, jossa meidän lomituspalveluvastaava Seija Virkkala käsittelee korvaushakemukset ja sitten ne laitetaan meiltä tavallaan maksuun sille itsejärjestettävälle tilalle, joka järjestäisi lomituksen itse. 

Tea Flankkila: Tuleeko siitä ollenkaan korvausta itse sille lomituspalveluyrittäjälle? 

Eija Rautiainen: No sittenhän se jos ajateltaisi, että se lomituspalvelu on tavallaan semmoinen yrittäjä, joka järjestää siellä tilalla itse järjestetyssä lomitusta niin sittenhän tilaa maksaa heidän keskenään sopiman korvauksen siitä lomituksesta. Sitten jos ajatellaan näitä lomituspalveluyrittäjiä, joita myöskin meidän lomituspalveluyksikkönä käytetään.. Elikkä voidaan ostaa ulkopuoliselta toimijalta, jonka kanssa ollaan tehty sopimus lomituspalveluista. Elikkä menee sitten jollekin tilalle lomittamaan ja me maksetaan sitten heille laskun mukaan korvausta, niin heille maksetaan 1.1.2023 alkaen 50 kilometriin asti… Jos matkaa tilalle on se alta 50 km tai 50 km niin 30,07 € tunnilta. Ja sitten jos se matka on pidempi, elikkä yli tuon 50 km, niin tällä hetkellä siitä korvaushinta on 31€ tunnilta. 

Arja Lappalainen: Kuinka paljon on niitä yrittäjiä, joiden kanssa teillä on se sopimus?  

Eija Rautiainen: Se vähän vaihtelee, minkä verran niitä on. Mutta ehkä tässä.. No meillä tässä Länsitiimin alueella on useita yrittäjiä, jotka sitä järjestää. Ja tulee Ylitornion seudullakin taisi olla aika paljon tällaisia lomituspalveluyrittäjiä. Nyt ei tosiaan tarkkaan määrää uskalla sanoa, mitä niitä kaikkinensa on. Mutta kyllä niitä on.  

Arja Lappalainen: Tuleeko ne kilpailutusten kautta vai miten ne löytyy?  

Eija Rautiainen: No tällä hetkellä ei ole tulleet kilpailutusten kautta. Mutta ilmeisesti tässä jatkossa on sitten tulossa kilpailutuksen kautta sitten yrittäjät siihen mukaan. Elikkä jotka osallistuu kilpailutukseen heiltä, voidaan sitten periaatteessa käyttää. Mutta se on se on tosiaan tulossa tämmöisenä uutena muutoksena tähän.  

Tea Flankkila: No siirtyykö nämä vanhat lomarenkaat lomittajineen tänne lomituspalveluyksikköön? 

Eija Rautiainen: Kyllä tänne on siirtynyt. Mikäli siellä ei muita muutostarpeita ole, niin kyllä ne on ihan entisellään varmasti säilyneet pääsääntöisesti.  

Tea Flankkila: No entä puolestaan.. nyt ei puhuta ihan puhtaista maatalousyrittäjiä puhutaanpa poronhoitajista vielä. Onko sitten minkälaisia palveluita heillä lomautuksissa ja sijaisavuissa? Ja onko poromiehiä varten muodostettu semmoinen oma tiimi?  

Eija Rautiainen: Poropuolihan on siitä kätevä, että sehän ei suoranaisesti meille lomituspalveluille kuulu. Eli poronhoitajien sijaisavut hoidetaan tuolta Melan kautta.  Ne ei millään tavalla kuulu tänne normaaleihin maatalousyrittäjien lomituspalveluihin. Poronhoitaja voi tosiaan sairastuessaan tai tapaturman sattuessa, niin järjestää itselleen sijaisapua kuitenkin. Ja hakemusta tästä sijaisapuoikeudesta on jätettävä Melaan ennen tuon sijaisavun alkamista. Mela maksaa sitten korvausta palveluntuottajalle sijaisavun jälkeen. Ja sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärän. Sijaisapua voi käyttää enintään 90 päivänä kalenterivuodessa. Sijaisapujaksojen lukumäärä ei ole sitten rajoitettu. Mutta me ei tosiaan muuten näihin osallistuta laisinkaan.  

Tea Flankkila: No tarkastellaanpa tätä asiaa vielä nyt ihan lomittajienkin näkökulmasta. Säilyikö vanhoilla vakituisilla lomittajilla työpaikat ja miten ja missä käsitellään mahdollisia määräaikaisia työsuhteita? 

Eija Rautiainen: Vakituiset lomittajathan on siirtynyt  Muhoksen kunnan palvelukseen niin sanottuna vanhoina työntekijänä liikkeenluovutuksella.  Lomittajat, jotka on toiminut meillä nyt pitkin suurempaa aluetta, niin ne toimii pääsääntöisesti edelleen siellä alueella, missä ne ennenkin on toimineet, ja missä he asuu. Eli mahdollisimman lähellä tietysti koetetaan heitä lomittajina käyttää niille tiloille, mitkä lomittajan likinä on. Tiimi sitten päättää itse, onko tarvetta näille määräaikaisille lomittajille. He sitten oman lomitustilanteessa mukaisesti omalla alueellaan koittaa etsiä sitten tarvittaessa näitä määräaikaisia ja käyttää sitten heitä sen tarpeen mukaisesti.  

Tea Flankkila: Onko lomittaja riittävästi? Saadaanko nämä kaikki vuosilomat ja sijaisavut ja mahdolliset nämä maksulliset lomituksen vietyä vaan jääkö jotakin pitämättä? 

Eija Rautiainen: Varmastihan aina jotakin jää pitämättä. 100% ei kyetä, ei sitten millään. Mutta vuosilomat varmasti pystytään järjestämään ihan kohtuullisen hyvin, mikäli yrittäjä on vaan riittävän ajoissa tässä vuosilomapyynnön kanssa liikkeellä. Jos päivää ennen yrittää, niin sanotaanko näin, että ihme on, jos just sopiva lomittaja siinä ikkunassa sattuu olemaan auki. Heille kuitenkin, lomittajille suunnitellaan työvuorolistat, jotta saadaan heidät työllistettyä. Niin ei me voida sinne kovin isoja aukkoja listoihinkaan kuitenkaan jättää. Sitten tällaiset lyhyellä varoitusajalla tulleet lomituspyynnöt niin kuin sijaisavut niin nämä on sitten semmoisia, että siinä voi olla hyvinkin suurta vaihtelua sen järjestämismahdollisuuden suhteen. Jo ensinnäkin se siinä tapauksessa, että se tulee nopeasti. Sitten kaikki lomittajat ei pysty kaikilla tiloilla lomitustyötä tekemään. On lomittajia, joita ei pysty robottitilalle laittamaan. Vastaavasti voi olla semmoisia lomittajia, jotka ei pysty esimerkiksi jollakin ei emolehmätilalla tai mullitilalla niin vaikka rehuvaunuja tai vastaavia ajamaan. Niin turhahan ja sinne on sitten semmoistakaan lomittajaa laittaa, joka ei sitä työtä pysty tekemään. Mutta parhaamme tietenkin aina yritämme. Kyllä siinä aika monta kiveä käännetään, jotta se lomittaja mahdollisimman äkkiä sinne sitten löydettäs.  

Tea Flankkila: Miten näet lomituksen tulevaisuuden? Onko nuoria tekijöitä tulossa alalle riittävästi ja vai väheneekö lomittajien tarve nyt kun tilakoot kasvaa ja työntekijöitä tulee lisää? 

Eija Rautiainen: Osittainhan se varmasti vaikuttaa lomituspalvelujen tarpeeseen. Mutta kyllä mä näkisin, että tulevaisuudessa niin lomituspalveluihin on tarvetta. Se on kuitenkin monelle yrittäjälle mahdollisuus irrottautua siitä työstä edes vaikka sen kahdenkymmenenkuuden päivän ajaksi. Kyllä normaalin työntekijän verrattuna on aika vähän vuosilomapäiviä, kun siinä ei ole niitä vapaita viikonloppujakaan, mitä meillä normaalisti palkkatöissä kulkevilla ihmisillä on. Eihän sinne alalle nyt liikaa näitä tulijoita varmasti ole lomittajien osalta. Sehän jo vaivaa pikkuisen koko alkuntosektoria tällä hetkellä. Semmoinen niin sanottu tietynlainen työvoimapula ajoittain. Siitä on kuitenkin sopivasta työvoimasta niin on aina kilpailua. Nämäkin tilatkin kilpailee sitten tavallaan lomituspalvelujen kanssa näistä samoista työntekijöistä.  

Tea Flankkila: No jos nyt joku yhtäkkiä päättääkin, että minä haluan lähteä lomittajaksi. Niin kehen silloin otetaan teistä yhteyttä? 

Eija Rautiainen: Sitähän voi laittaa vaikka sähköpostia sinne lomituksen yhteissähköpostiin lomitus@muhos.fi. Niin sieltä voi sitten asiakaspalveluhenkilö laittaa sitä viestiä eteenpäin ja voidaan olla yhteyksissä. Sitten tietysti  Muhoksen kunnan kotisivuilta lomituksen osalta, kun käy katsomassa, niin sieltä löytyy esimerkiksi minunkin puhelinnumero ja sitten lomituspalveluvastaava Seija Virkkalan puhelinnumero ainakin tällä hetkellä. Meitä toki saa tämmöisissä asioissa sitten vaivata. Niin laitetaan sitten viestiä eteenpäin.  

Tea Flankkila: Miten puolestaan sitten lomittajien terveydenhuolto on järjestetty nyt, kun on monta maakuntaa ja monia satoja kilometrejä? Niin käykö kuin kaikki samassa paikassa vai onko se alueellinen jako tässäkin?  

Eija Rautiainen: Joo elikkä  Muhoksen kunnalla on työterveyshuolto järjestetty Pihlajalinnan kautta. Siellä missä Pihlajalinnalla on toimipisteitä, niin siellä alueella suoraan Pihlajalinna järjestää sen. Mutta toki nyt, kun puhutaan tosiaan maantieteellisesti isosta alueesta, niin Pihlajalinnalla ei nyt ihan joka paikassa itsellään ollut kuitenkaan  työterveyshuoltoa. Niin Pihlajalinna on sitten hankkinut sen alihankkijoilta elikkä tehnyt alihankintasopimuksia eri puolille tätä aluetta. Siellä työterveyshuollossa varsin monta toimipistettä näytti olevan mistä sitä sitten käytännössä on sitä työterveyshuoltoa saatavissa. Toki nyt alussa on pieniä käynnistymisvaikeuksia ollut, mutta eiköhän se siitä ala sujumaan sekin puoli sitten kitkattomasti. 

Tea Flankkila: Toivotaan. Mainitsit tuossa äsken, että kaikkia lomittajien ei voi joka tilalle pistää. Nyt varsinkin tämä automatiikka ja lisääntyvä digitalisaatio tuo näitä lisähaasteita yrittäjille ja tätä myötä myös lomittajille ja varsinkin nämä ammattitaitovaatimukset on aika suuri kysymysmerkki. Niin miten näitä lomittajien ammattitaitoja niitä ylläpidetään ja kehitetään tällä hetkellä? 

Eija Rautiainen: Koulutusta aina tarvittaessa järjestetään eri asioista, mitä nyt aina katsotaan. Sitten tehdään sellaisia koulutussuunnitelmia. Niihin koitetaan katsoa sitten, mitä asioita olisi sellaisia mitä tulisi ottaa huomioon koulutustarpeessa lomittajien osalta. On mahdollista myös tällainen niin sanottu perehdytys ennen lomitusta tilalla. Eli jos tilalle on menossa uusi lomittaja ja hän ei ole tottunut tilan koneisiin ja kalustoon ja työmenetelmiin, niin silloin välittömästi siihen lomituksen yhteyteen voidaan järjestää semmoista perehdytystä, joka ei kuluta niin sanotusti vuosilomapäiviä esimerkiksi tilalta ollenkaan. Jolloin tilaa väki auttaa sitten sitä lomittajaa niin sanotusti siinä perehtymisessä niiden koneiden ja laitteiden käyttöön ja työmenetelmiin, jolloin voidaan sitten saada tilalle niin sanotusti uusi sopiva lomittaja jatkossa käyttöön. Sitten sitä kautta paremmin voidaan järjestää sen tilan lomituksia. Koska kuitenkin joka tila on erilainen, niin tilallahan se parhaiten tiedetään se koneiden ja laitteiden käyttö tilan väen toimesta. Täällä me voidaan vaan arvailla, miten niitä käytetään. Ei yksioikoista ja varmasti semmoista   aukotonta koulutusta ei pysty järjestämään kaikkien eri tilojen toimintojen osalta. 

Tea Flankkila: Miten innokkaasti yrittäjät lähtee näitä perehdytyksiä pitämään? No siinähän on tosissaan se riski kuten sanoit, että kilpaillaan samoista työntekijöistä. Niin sehän saattaa jäädäkin töihin, se lomittaja sinne. 

Eija Rautiainen:. Niin ainahan se on mahdollista, tietenkin, semmoinenkin. Sehän kuuluu tähän normaaliin elämään, että me vaihdetaan työpaikkoja, jos siltä tuntuu ja parempi tarjous vastaan kävelee. Mutta se tilojen halukkuus perehdyttää niin toki jonkun verran vaihtelee. Onko halukkuutta niin sanotusti opastaa itselle uutta työntekijää. Mutta kyllä moni yrittäjä on kuitenkin valmis sen opastuksen tekemään, jotta siihen saadaan tilalle yksi uusi lomittaja sinne rinkiin, jota voidaan tarvittaessa käyttää. Se on kuitenkin myöskin heidän etu sitten se, että on näitä niin sanotusti tilalle tottuneita ja käytäntöihin oppineita lomittajia.  

Tea Flankkila: No nyt kun maatilojen määrä vähenee, niin samalla myös varmaan tulee kasvamaan lomittajien ajokilometrit, niin saako lomittaja nyt lisätä sekä aamu- että iltanavetan työmatkat siihen työaikaan?  

Eija Rautiainen: Työmatkat ei valitettavasti kuulu työaikaan. Elikkä ne ajetaan niin sanotusti työajan ulkopuolella ja kilometrikorvauksia ei makseta kun yhdestä meno- ja yhdestä paluumatkasta päivässä. Eli sitten normaalisti verotuksen kautta täytyy hakea sitten se toinen tulo- ja menomatka sitten itse lomittajan.  

Tea Flankkila: Annatteko te tuohon semmoista koulutusta tai opastusta, miten sen verotuksen kanssa pyöräytetään? 

Eija Rautiainen: No ei siihen ole sinällään varmaan mitään sen kummempaa koulutusta ja opastusta annettu. Mutta pistetään korvan taakse, olisiko sille jopa tarvetta. 

Tea Flankkila: No täytyykö lomittajan sitten olla valmis kulkemaan, vaikka täältä Muhokselta tuonne vaikka Pelloon tai Kolariin tai muuta? Jos pitäisi sitä lomittajia sinnekin päähän saada, niin oletteko te myös järjestänyt majoitusmahdollisuuksia tämmöisille pitkille lomitusjaksoille?  

Eija Rautianen: Periaatteessa tässä on mitään pakkoa ei ole kenellekään lomittajalle lähteä tällaista pitkälle, kauas kotipaikalta kohdistuvalle lomituskeikalle. Meillä on tarkoituksena järjestää semmoista työvoimapankkia ja on pikkuisen kyseltykin semmoista innokkuutta. Onko jollakin lomittajalla halukkuutta lähteä heittämään keikkaa vähän kauempana? Mutta se pohjautuu kuitenkin ihan vapaaehtoisuuteen. Elikkä jos lomittaja haluaa, niin mahdollista on lähteä. Mutta jos ei halua, niin ei Pelloon ajateta Muhokselta esimerkiksi. Silloin jos tämmöinen pitkä matka keikka tulisi, niin sitten järjestetään myöskin majoitus sinne likemmäs lomituspaikkaan lomittajalle, jotta hänen ei tarvitse ajaa sitten päättömästi näitä kilometrejä täällä tien päällä, kun se ei ole ensinnäkään kustannustehokasta ja kukapa sitä nyt jaksaa  määrättömästi autollakaan ajella mutta kertaa päivässä.  

Tea Flankkila: Nyt sitten on puhuttu aika paljon myös mediassakin tästä maatilayrittäjien jaksamisesta ja paineet kasvaa ulkopuolelta. Ne kasvaa sitten myös siellä, niin voisi sanoa että kassakriisin myötä ja kustannuksien ja aivan siis ulkopuolisten ja sekä sisäisten paineiden myötä. Niin nyt nämä paineet varmasti näkyy myös sitten lomittajien suuntaan. Niin miten lomittajien hyvinvointia ja työssä jaksamista ylläpidetään nyt?  

Eija Rautiainen: Siinä on nyt käytössä ihan nämä normaalit, mitä Muhoksen kunnalla on niin kuin ylipäätään koko henkilöstöllä käytettävissä. Meillä on Muhoksella käytössä varhaisen tuen toimintamalli, jossa pyritään tämmöisiin mahdollisiin työssä jaksamisasioihin kiinnittämään huomiota. Siinä toki on isossa roolissa ihan nämä itse kenenkin esihenkilö. Kuinka hyvin he nappaa sitten niistä mahdollisista jaksamisen ongelmista kiinni. Sitten järjestetään myös tietenkin tällaisia yhteisiä virkistyspäiviä tai ainakin puolikkaita päiviä. Se on tuossa lomittajalla etenkin nämä työajat on vähän tämmöiset kinkkiset. Että on aamua ja iltaa ja kaikennäköistä mallia. Sitten Muhoksella on nyt otettu tai otetaan käyttöön e-passi, jonka kautta on sitten halusta saada tällä alueella kattavammin esimerkiksi ateriaetu työnantajan tarjoamana käyttöön. Se ei täällä meidän entisellä systeemillä ole ollut mahdollista oikeastaan kuin tässä Muhoksen alueella. Mutta nyt on pakko vähän mukautua tilanteeseen. Niin siinä on otettu sitten tämmöinen uusi käytäntö käyttöön. Joka haluaa saada sen ateriaedun e-passin käytön kautta käyttöön. Siihen sitten tulee myös kulttuuri- ja liikuntaetu, joka on sitten aina kalenterivuosittain käytettävissä. Sen saa sitten itse kukin käyttää, missä parhaaksi näkee. Sitten tänä vuonna on myös mahdollista työsuhdepyörän hankkiminen. Sillä ei toki nyt niitä työmatkoja ole pakko ajaa. Mutta mahdollista kuitenkin on tämmöisen hankkiminen. Jolloin siitä saadaan sitten työntekijä pienen verohyödyn sen pyörän hankkimisen muodossa. 100 € kuukaudessa niin sanotusti sitten saa työntekijää verovapaana siitä palkasta. Sen saa sitten tosiaan, joka haluaa…   pystyä semmoisen sitten hommaamaan ja käyttämään sitä sitten vaikka siellä vapaa-ajalla, jos ei joka päivä lomittamaan jaksa sillä kuitenkaan polkaista vaikka sähköpyörä olisikin.  

Tea Flankkila: Vielä niistä ihan tilata työntekijöistä tuli mieleen, että entä jos maatilayrittäjä haluaisikin, että hänen tämä vakituinen työntekijä tekisi vaikka ne vuosilomitukset. Onko se mahdollista? 

Eija Rautiainen: No vois se teoriassa olla periaatteessa mahdollista. Mutta sanotaanko näin, että jos meillä vaan on jotakin vapaana, niin silloin itseltä kyllä järjestetään. Ei sitä nyt sanotaanko ihan ensimmäisenä sieltä päin sitä yrittäjän ehdottamaa niin sanottua vakituista työntekijää oteta kyllä varmasti siihen lomitusta järjestämään. Mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää myös yrittäjien ehdottomia lomittajia, jos meiltä ei yksinkertaisesti pystytä millään lihaksilla sitä järjestämään. Mutta ne on sitten aina poikkeustapauksia ja harkittavia tapauskohtaisesti, että mikä se tilanne milläkin sattuu olemaan.  

Tea Flankkila: Mitkä näet nyt lomituksen suurimpina haasteina, mutta myös vahvuuksina tällä hetkellä?  

Eija Rautiainen: Meidän suurin haaste tietenkin on tämä maantieteellinen, niin kuin paikallisyksikkönä tämä maantieteellinen koko. Se on toisaalta myös vahvuus ja voimavara, että meillä on hyvin monenlaista aluetta tässä. Mutta jo pelkästään näin etäisyydet on niin valtavia, että se aiheuttaa meille hallinnollisesti omat haasteensa. Tietenkin sitten tuolla, mitä pohjoisemmaksi mennään, niin myös lomittajilla työmatkat tulee väkisellä pikkuisen pitkän huiskeiksi, koska siellä on sitä asumatonta erämaatakin välillä ihan kohtuullisia matkoja. Tietenkin tämä.. jos ajatellaan nyt meidän asiakaskenttää ihan puhtaasti, maatalousyrittäjiä ja kotieläintilojen näitä yrittäjiä, niin hehän on nyt todella suhde suuren   rakennemuutoksen edessä. Tilojahan on nyt lopettanut, jos ajatellaan koko maanlaajuisesti valtavan nopealla tahdilla. Elikkä nautapuolellakin esimerkiksi, niin on vasikkapulasta siirretty yhtäkkiä vasikoiden ylitarjontaan. Joten saa sanoa tosi nopea syklistä on tällä hetkellä muutos. Tietenkin sitten yrittäjien väheneminen vaikuttaa myös lomituspalvelujen siinä mielessä, että lomitettavat päivät vähenee ja sitä kautta myöskin Melan maksava hallintoraha pienenee. Se sitten aiheuttaa meille tietenkin omat rajoitteet lomituksen hallinnon järjestämiseen jo pelkästään.  Toki lomituspäivien nämä korvaukset niin Melahan sitten korvaa ne täysimääräisesti sitten sen mukaisena mitä kukakin paikallisyksikkö kykenee niitä järjestämään. Samaten itse järjestetyssä. Elikkä ne tulee ne korvaukset sitten tuolta Melan kautta paikallisyksikölle. Kovia paineitahan yrittäjien suuntaan varsinkin on tällä hetkellä tuossa, jos ajatellaan tätä koko toimialaa. Niin ei se ei se siellä helppoa kenellekään siellä tilalla ole. 

Tea Flankkila: Mitä sitten haluaisit sanoa näille meidän yrittäjille tämmöisen aika olennaisen sidosryhmän edustajana? Toiveita, terveisiä, tsemppejä.  

Eija Rautiainen: Tietysti sitä toivoo, että näitä vuosilomapyyntöjä tehdään tasaisesti ympäri vuoden. Silloin saadaan lomittajia hyvin työllistettyä. On helppo meillä sitten heidän työllistää ja saadaan myöskin pidettyä ne hyvät lomittajat meillä töissä. Jotta he eivät sitten etsi niitä muita niin sanotusti vakaampia töitä itselleen. Lomituspyynnöt tietenkin toivotaan, että jätetään hyvissä ajoin silloin kun ne on mahdollista jättää. Toki sijaisavut ja nämä on asia erikseen, että jätetään silloin, kun se eteen tulee. Mutta niihin sitten koitetaan järjestää sen mukaan, mitä kyetään. Sitten yrittäjille noin muuten niin sinällään vaan voimia ja jaksamista siihen työhön. Kyllä me edelleen, täällä ihmiset, niin kyllä me syödään ja ruokaa tarvitaan. Harvempi meistä on vielä syömättä hengissä pysynyt. Emmeköhän me tarvitse tulevaisuudessakin tätä toimivaa alkutuotantoa ja myös kotieläintuotantoa. Kaikki ei varmaan ihan kasvisruokavaliolla ei vielä tule täällä meilläkään Suomessa hoitumaan. Tärkeä osahan kotieläintalous on Suomen huoltovarmuutta, vaikka se aina välillä ehkä unohtuu. 

Arja Lappalainen: Kiitoksia! Voimia ja jaksamista myös teidän uudistuksen kanssa. Siinä vielä varmaan haasteita tulee. 

Eija Rautiainen: Kiitos kyllä tässä on haastetta ollut jo. Haastetta on vielä edessäkin. Tässä niin kun toiminnan hitsaamisessa yhteen on pieniä omia tämmöisiä, sanotaanko alkukankeuksia. Mutta kyllä me uskotaan, että tästä vielä oikeasti tulee sitten lopulta oikein hyvä ja toimiva yksikkö. Tosi hyvää porukkaa meillä on täällä töissä.  Mahtavaa henkilökuntaa on eri puolella aluetta. Kyllä sitä palveluhalukkuutta ja -intoa löytyy. Kyllä parhaamme yritämme ja sitten toki palautettakin otetaan vastaan, jos epäonnistutaan. Ja koetetaan näistä epäonnistumisista sitten oppia ja parantaa sitten sitä omaa toimintaa. Mutta se että yrittäjille toivon myös tietynlaista pitkäjänteisyyttä ja semmoista pitkää pinnaa nyt tässä alussa. Tässä on kuitenkin aika isoja muutoksia keskitetyn asiakaspalveluvastaavien osalta siihen entiseen toimintaan, on tullut, mitä alueella on ollut. Ei niitä tahallaan ole, niitä muutoksia tehty ja ei yrittäjien elämää vaikeuttaakseen. Sillä pyritään järjestämään varmasti myös sitä palvelua, että saadaan myös sitä asiakaspalvelua joka niemeen ja notkelmaan sitten järjestettyä.   

Tea Flankkila: Pitääkö meidän toivottaa myös tsemppiä ja jaksamista ja pitkää pinnaa lomittajillekin? Tässä voi heillä vielä olla vähän haasteita. 

Eija Rautiainen: Toivottavasti heidän osaltaan ollaan kohtuudella onnistutte palkanmaksuissa ja muissa vastaavissa. Toki  se että heillä on siinä mielessä ollut parempi tilanne, että heillä on säilynyt aika hyvin heidän entiset lähiesimiehet ja vastaavat siellä taustalla. Niin siinä ei niin järisyttäviä muutoksia ole tullut. Ja tietysti sitten ne tilat, jolle he kulkee, pääsääntöisesti on niitä samoja tuttuja tiloja, missä on jo ennestäänkin kuljettu. Se ei heille ole sitten välttämättä muuten hirveästi näy kun tässä palkanmaksaja vaihtumisella. Tietenkin tulee sitä pikkuisen… no toki pikkuisen osalle tulee lomituksen mobiili käyttöön. Elikkä tulee mobiilikuittaukset eli kuittaa tilalle mennessä ja tilalta lähtiessä, että tiedetään, onko ne vielä elävien kirjoissa ylipäätään. Voidaan ruveta kaipailee, jos lomittajasta ei kuulu mitään. Niin sitten kaipailee työajan jälkeen, onko mahdollisesti sattunut vaikka joku työtapaturma siellä yksinään, jos on ollut navetalla varsinkin. Niin sitten tiedetään täällä työnjohtoisesti, missä ihmiset milloinkin menee. Siinä tietysti on semmoista opettelua osalla lomittajista. Mutta eiköhän me niistäkin selvitä, kun ne on täällä Muhoksellakin oppinut, niin kyllä ne oppineet muuallakin.  

Tea Flankkila: Yhteistyöllä eteenpäin. 

Arja Lappalainen: Kiitoksia!  

Eija Rautiainen: Kiitos!