Tekstivastine: podcast 14.11.2022

[Kanat ja kukko ääntelee]

Arja Lappalainen: Hei! Kuuntelet Muutos-hankkeen eli Muutoskyvykkyys hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan-hankkeen podcastia. Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu ja ODL Liikuntaklinikkaa. Ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely -keskuksen kautta, LähiTapiola ja toteuttajat. Olen Arja Lappalainen Muutos-hankkeen projektipäällikkö. Tänään keskustelemme TE-toimiston palveluista ja mitä sitten, kun jäät työttömäksi. Mun mukana on keskustelemassa nyt Paavo Niskanen Pohjois-Pohjanmaan TE- toimistosta, alkutuotannon asiantuntija. 

Paavo Niskanen: Hei! 

Arja Lappalainen: Kun ihminen jää työttömäksi niin, miten se työnhaku aloitetaan, miten ja mihin ilmoitan sen ja miksi kannattaa ilmoittaa työhön loppumisesta ja mistä voi saada tietoa ja apua työnhakuun?  

Paavo Niskanen: Kun työ tai yritystoiminta päättyy, niin kannattaa ilmoittautua mahdollisimman pian TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Voi ilmoittautua ennalta. Ja on suositeltavaakin ilmoittautua ennen sitä ensimmäistä työttömyyspäivää. Niin silloin voi laittaa sen oman asiansa vireille ja saada TE-toimistosta jo ohjeita, että miten niitä omia asioita voi hoitaa jo ennalta. Mutta viimeistään silloin ensimmäisenä työttömyyspäivänä kannattaa ilmoittautua TE-toimiston työnhakijaksi. Se liittyy sitten tähän mahdollisuuteen saada työttömyysetuutta. Ja työttömyysetuutta voidaan maksaa pelkästään sellaisilta päiviltä, kun työnhaku TE-toimistossa ollut voimassa. Jos ilmoittautuu TE-toimistoon vasta myöhemmin, että on jäänyt työttömäksi jo aikaisemmin, niin sitä työttömyysetuutta ei voi sitten hakea takautuvasti siltä ajalta. Milloin se työhaku ei ole ollut voimassa. 

Arja Lappalainen. Ketkä maksavat tätä työttömyysturvaa? 

Paavo Niskanen: Työttömyysturvaa maksaa joko Kela tai sitten, jos työnhakija on työttömyyskassan jäsen, niin sitten sen etuuden voi hakea työttömyyskassasta. 

Arja Lappalainen: Miten se ilmoittautuminen tapahtuu? 

Paavo Niskanen: Helpoin tapa ehkä on, jos pystyy käyttämään verkkopalveluita, niin verkossa. Tai sitten voi käydä paikan päällä TE-toimiston toimipisteessä. Tai sitten voi, jos on aikaisemmin ollut TE-toimiston asiakkaana eli asiakkuus on joskus aikaisemmin ollut voimassa TE toimistossa, niin asiakkuuden voi laittaa uudestaan voimaan soittamalla TE-toimiston puhelinpalveluun. 

Arja Lappalainen: Kuinka paljon aikaisemmin voi ilmoittautua työnhakijaksi ennen kuin oma työ loppuu? 

Paavo Niskanen: Työnhakijana voi olla aina. Elikkä TE-toimistossa työnhakijana voi olla tilanteesta riippumatta ja ketään ei käännytetä pois TE-toimistosta. TE-toimiston asiakkaana saa olla aina, mutta se asiakkuuden voimassa pysyminen edellyttää sitten, että TE-toimiston kanssa sitten asioi sen TE-toimiston määräämän asiointirytmin mukaisesti. Elikkä sitten jos ei asioitte TE-toimiston kanssa, ota yhteyttä TE-toimistoon, vastaan TE-toimiston yhteydenottoihin niin kuin on sovittu, niin sitten se työnhaku taas päättyy. Mutta että jos tätä pystyy noudattamaan ja haluaa noudattaa, niin TE-toimiston asiakkaana pystyy olemaan aina. Tämmöisessä tilanteessa, että tietää, että se oma työ tai yritystoiminta on varmasti päättymässä joskus lähitulevaisuudessa, vaikka sen tarkka päivä ei olisikaan vielä tiedossa, niin se kannattaa se työnhaku pistää varmuuden vuoksi voimaan sitten mahdollisimman aikaisin. Heti siinä vaiheessa, kun tietää, että pystyy ja haluaa sitten ja on aikaa asioida TE-toimiston kanssa TE-toimiston asiointitapojen mukaisesti. Eihän se määrätön ole se aika, minkä TE-toimisto vaatii. Jos on kiire, kiire viikko, sitä omaa hommaa on maanantaista perjantaihin aamusta iltaan ja yksinkertaisesti sinne väliin ei saa puristettua näitä TE-toimiston vaatimia yhteydenottoja, niin sitten se asiakkuus on hankala pitää voimassa.  

Arja Lappalainen Puhut tuosta netin kautta asioinnista, niin miten tämä toimii? 

Paavo Niskanen: TE-toimiston palvelut, nehän löytyy semmoiselta verkkosivulta kuin työmarkkinatori.fi. Työmarkkinatoria pystyy käyttämään kaikilla laitteilla, jotka saa verkkoyhteyden. Eli tietokoneella, kännykällä, tabletilla pystyy käyttämään työmarkkinatoria. Ja sieltä sitten pystyy, työmarkkinatorille pystyy sitten kirjautumaan henkilöasiakkaana vahvalla tunnistautumisella. Elikkä siihen tarvitaan joko pankkitunnukset tai sitten sirullinen henkilökortti.  Sirullinen henkilökortti edellyttää se sitten, että omistaa sen kortinlukijan sitten siihen tietokoneeseen.  

Arja Lappalainen: Mitä sieltä näkee sieltä oma asioinnista? 

Paavo Niskanen: Oma asioinnista, palvelusta, kun sinne kirjautuu sisälle, niin siellä näkee sen oman ajankohtaisen tilanteen. Oman työajankohtaisen tilanteen. Näkee asiointiohjeita oman tilanteeseen liittyen. Jos TE-toimisto on lähettänyt esimerkiksi jotain viestejä, pyyntöjä, tietopyyntöjä, niin ne kaikki pyynnöt näkyy siellä oma asiointipalvelussa. Ja niin pystyy sitten vastaamaan sitä kautta. 

Arja Lappalainen: Puhuit tuossa työmarkkinatori. Mikä se on? 

Paavo Niskanen: TE- palveluiden tai työmarkkinatori työmarkkinatori.fi- osoitteessa on tämä TE-palveluiden uusi verkkoalusta. Työnantajien ja työntekijöiden asioimiseksi. Ja sieltä saa samalta sivustolta, niin siellä on..Tiedotetaan TE-palvelussa. Kerrotaan TE palveluista. Siellä näkee avoimet työpaikat. Työnantajat pystyy ilmoittamaan sinne avoimia työpaikkoja. Ja pystyy myös sitten löytämään, jos työnhakija itse olen tämän antanut luvan tähän.. Niin työnantajat pystyy työmarkkinatorilta sitten löytämään soveltuvia työnhakijoita sitten niihin avoimiin työtehtäviin.  

Arja Lappalainen: Siis ymmärsinkö oikein, että TE– palvelut.fi-sivusto poistuu ja sen tilalle tulee työmarkkinatori? 

Paavo Niskanen:  Kyllä. Se että palvelu vanhat te-palvelut.fi-sivusto on poistumassa. Osin jo poistunut. Siitä on edelleen jäljellä alueelliset TE-toimistojen omat verkkosivut. Mutta nämäkin on, minun käsittääkseni tulevat tulevaisuudessa sitten kokonaan poistumaan ja työmarkkinatori.fi tulee olemaan TE-palveluiden yksi keskittynyt verkkopalvelu. 

Arja Lappalainen:  Puhutkin tuossa, että voi henkilökohtaisesti käydä asioimassa. Mutta missä tällaisia toimipisteitä on, missä voi asioida itse? 

Paavo Niskanen:   TE-toimiston toimipisteet sijaitsevat Haapajärvellä, Ylivieskassa, Raahessa, Oulussa, Pudasjärvellä ja Kuusamossa. Ja kaikissa näissä toimipisteissä pystyy asioimaan ajanvarauksella. Elikkä TE-toimistoon pystyy ottamaan yhteyttä esimerkiksi tämän puhelinpalvelun kautta tai sähköpostitse tai kirjeitse. Ja varaamaan aikavarauksen mihin tahansa toimipisteeseen, jos haluaa asioida henkilökohtaisesti. Oulun toimipisteessä pystyy asioimaan maanantaista perjantaihin ilman aikaa varausta infossa kello 9-16. Muissa toimipisteissä ilman ajanvarausta asioiminen on pelkästään maanantaisin 9-16. 

Arja Lappalainen Voinko minä tulla esimerkiksi Haapajärveltä asioimaan Oulussa vai pitääkö mun ottaa siellä Haapajärven toimistoon yhteyttä? 

Paavo Niskanen: Kaikki toimipisteet on samaa toimistoa. Elikkä kaikki sitä toimipisteessä on Pohjois-Pohjanmaalaisille hakijalle samat palvelut. Voi tulla sinne toimipisteeseen haluaa. 

Arja Lappalainen Jos joutuu lopettamaan oman yrityksen niin, mitä silloin kannattaa huomioida? 

Paavo Niskanen: Jos on tarkoituksena hakea työttömyysetuutta.. Yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työttömyysetuuteen on mahdollisuus työttömällä työnhakijalla. Ja se jotta voi olla työtön työnhakija, niin se työttömyys edellyttää sitä yritystoiminnan päättämistä. Tässä on sitten näitä erilaisia ehtoja, millä TE-toimisto sitten katsoo yritystoiminnan päättyneeksi. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi silloin, kun yritys on asetettu konkurssiin. Myös silloin, kun osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan. Yritystoiminta voidaan katsoa lopetetuksi, kun henkilö ilmoittaa tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päättyneen ja hän on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä ja jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteri sekä jättänyt verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeyttämisestä ja luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Huomioitavaa tässä on se, että yritystoiminnan lopettaminen ei edellytä toimitiloista luopumista, jos muut lopettamisen edellytykset täyttyy.  

Arja Lappalainen: TE toimistosta varmaan saa sitten lisää infoa, jos tästä jää jotain epäselväksi. 

Paavo Niskanen: TE-toimisto voi neuvoa sitten nämä uudestaan. Elikkä tässä on yksi niistä syistä, minkä takia TE-toimiston kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin ennalta ennen kuin aikoo päättää sen yritystoiminnan. Jolloinka saa tarkat ohjeet siitä, mitä asioita täytyy olla tehtynä. Että on sitten ensimmäisenä yritystoiminnan jälkeisenä päivänä on mahdollisuus hakea työttömyysetuutta.   

Arja Lappalainen Mikä on työvoimapoliittinen lausunto, miksi niitä annetaan ja mitkä on niiden käsittelyajat? 

Paavo Niskanen: TE-toimiston lakisääteinen tehtävä on selvittää työttömyysturvaoikeus silloin, kun henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja ilmoittaa, että aikoo hakea työttömyysetuutta. Tämän selvityksen perusteella TE-toimisto antaa niin sanotun työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysetuuden maksajalle. Eli riippuen siitä, onko henkilö ilmoittanut, että hakee työttömyysetuuteensa Kelasta tai työttömyyskassasta. Niin maksajalle menee se lausunto. Sen jälkeen, kun maksaja on saanut TE-toimiston lausunnon työttömyysetuudesta niin, se maksajaa tekee sen päätöksen, siitä että maksaako vai eikö maksa työttömyysetuutta. 

Arja Lappalainen: Niin sitä TE-toimisto sitä päätöstä. 

Paavo Niskanen: Maksun päätöstä ei tee TE-toimisto. Sen tekee maksaja.  

Arja Lappalainen: Minkälaisella aikajänteellä sitä annetaan näitä lausuntoja? 

Paavo Niskanen: Peruslausunnot annetaan omasta TE-toimistosta. Se lausunto tai selvityspyyntö.. Jos tarvitaan lisää tietoja sen lausunnon antamiseksi, niin se annetaan neljäntoista vuorokauden sisällä siitä, kun henkilö ilmoittautuu TE-toimistoon ja ilmoittaa, jos hakee työttömyysetuutta. Asiantuntijalausunnot annetaan keskitetysti Uudenmaan TE-toimistosta koko maahan. Tämmöisiä asiantuntijalausuntoja annetaan tilanteesta, jossa hakijalla on taustallaan muunlaista työtä, kun työsuhteessa tehty työ, työllistyminen yrittäjänä tai omassa työssä, opiskelua, nuorten velvollisuus hakea opiskelupaikkaa tai epäillään työvoimapoliittiset moitittavaa menettelyä. Tämä asiantuntijakäsittelyn työvoimapoliittinen lausunto annetaan viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun henkilö on palauttanut sen oman selvityksensä liitteineen tai kun se määräaikaisen selvityksen palauttamisen TE toimistoon päättänyt. 

Arja Lappalainen Puhutkin tuossa noista selvityspyynnöstä. Miksi niitä kysytään ja miten niihin vastataan ja mitä sitten jos minä en vastaakaan siihen määräajassa? 

Paavo Niskanen: Jos ne ilmoittautumisen yhteydessä TE-toimisto on saamat tiedot ei riitä sen lausunnon tekemiseen, niin TE-toimisto pyytää hakijaa vastaamaan selvityspyyntöön. Ja nämä selvityspyynnöt niin ne… niihin on helpointa vastata.. Ne tulee sinne oma asiointipalveluun, jonne pääsee sitä työmarkkinatori.fi kautta. Ne tulee myös kirjeitse kotiin, mihin voi vastata joko siellä verkkopalvelussa, mikä on monesti nopein ja helpoin tapa. Mutta jos ei pysty tai halua vastata siellä verkkoasioinnissa, niin voi sitten vastata  paperitse kirjeitse ja joko sitten postittaa tai itse toimittaa se sitten TE-toimiston toimipisteeseen.  

Arja Lappalainen: TE-toimisto pyytää lausuntoon lisäselvitystä. Siihen ei tarvitse olla itse selvittelemässä mitään.  

Paavo Niskanen: TE-toimistoon ei tarvitse toimittaa etukäteen esimerkiksi todistuksia, jos TE-toimisto ei erikseen sitä pyydä. Jos TE-toimisto tarvitsee jotakin, haluaa nähdä jotakin, TE-toimistoa pyytää sitä nimenomaan. 

Arja Lappalainen Mistä mä tiedän, milloin työvoimapoliittinen lausunto on annettu? 

Paavo Niskanen: Sen voimassa olevan lausunnon.. aina se lausunto TE toimistoon milloinkin antanut tai sen että onko TE toiminut tekemässä lausuntoa, sen näkee sieltä oma asiointi-verkkopalvelusta. 

Arja Lappalainen Mitä sitten, jos mä haluan tietää, että mihin tää lausunto perustuu? 

Paavo Niskanen: Jos haluaa kuulla lausunnon perusteet.. Siinä annetussa lausunnossa on kirjoitettuna, että millä perusteella se on annettu. Mutta jos haluaa, että sitä avataan sitten sitä perustetta enemmän, niin voi ottaa yhteyttä omaan TE-toimistoon ja ennen kaikkea TE palveluiden työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalveluun. 

Arja Lappalainen: Työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalveluun. Ja sen numero löytyy, mistä? 

Paavo Niskanen: Numeron saa joko kysymällä TE-toimiston muista palveluista tai sen voi itse löytää sitten taas täältä tyomarkkinatori.fi:stä verkossa.  

Arja Lappalainen: No mitä sitten, jos mä haluan valittaa tästä päätöksestä? 

Paavo Niskanen: Jos tuntuu siltä, että ei ole pystynyt toimittamaan kaikkea olennaista tietoa lausuntoon tai se lausunto on käsitelty niin, että siinä ei ole otettu huomioon kaikkia asioita, mitkä haluaisit siellä otetaan huomioon, niin voi ottaa yhteyttä TE-toimistoon ja pyytää sen asia uudelleenkäsittelyä. TE-toimisto voi käsitellä sen lausuntoasian uudelleen ja antaa tarvittaessa sitten uuden lausunnon. 

Arja Lappalainen: Miten työttömyysetuuden maksajan päätöksistä valitetaan? 

Paavo Niskanen: TE-toimiston antamasta lausunnosta ei voi valittaa. TE toimisto voi käsitellään tarvittaessa asian uudelleen ja antaa uuden lausunnon, jos tähän on perusteet. Siitä maksupäätöksestä voi valittaa ja se maksajan päätökseen haetaan muutosta valittamalla sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Siinä maksajan tekemässä maksupäätöksessä on valitusohje. 

Arja Lappalainen: Jos minä haluaisin valittaa sitä sosiaaliturva-asioiden muutoksenlautakunnan päätöksestä, niin, mihin sitten valitetaan? 

Paavo Niskanen: Siitä voi valittaa vakuutusoikeuteen. 

Arja Lappalainen: Nyt on kovasti kohistu siitä uudesta asiakaspalvelumallista. Mikä ja millainen se on ja mitä hyötyä tästä on? 

Paavo Niskanen: Palveluiden uusi asiakaspalvelumalli on astunut voimaan 2.5.2022. Ja sen tavoitteena on antaa työnhakijoille aiempaa yksilöllisempää ja riittävää tukea työnhaussa. Tavoitteena on, että työnhakijat työllistyvät mahdollisimman nopeasti. Ja uudessa mallissa työnhakijalle järjestetään työllistymisen edistämiseksi ensin alkuhaastattelu ja sitten sen jälkeen työhakukeskusteluja. Se alkuhaastattelun järjestetään kaikille työnhakijoille 5 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Pääsääntöisesti paikan päällä TE toimiston tai kuntakokeilun toimipaikassa. Mutta sen voi järjestää myös muulla tavalla, esimerkiksi puhelimitse painavan syyn esimerkiksi poikkeuksellisen pitkän asiointimatkan takia. Alkuhaastattelussa kartoitetaan työnhakijan tilanne ja työnhakijalle tehdään työllistymissuunnitelma. Siinä haastattelussa pohditaan yhdessä asiantuntijan kanssa, millaisia työpaikkoja voisi hakea,  tai onko hakijoita tarve hankkia koulutusta, tai tarve alan vaihtoon. Siinä alkuhaastattelussa sovitaan myös jatkossa asiointitavasta ja yhteydenpidosta TE toimiston tai sen kotikunnan kuntakokeilun kanssa. TE-toimisto tai kunta järjestää sitten sen alkuhaastattelun jälkeen 5 täydentävä työnhakukeskustelua seuraavan 3 kuukauden aikana. Se tavoite on järjestää keskustelut aina 2 viikon välein. 

Arja Lappalainen: Mikä on työnhakuvelvollisuus? 

Paavo Niskanen: Uudessa asiakaspalvelumallissa työnhakijalla on työnhakuvelvoite. Se tarkoittaa, että työnhakijan tulee hakea vähintään tiettyä määrää työpaikkoja joka kuukausi, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Sitä työnhakuvelvoitteesta ja niitten haettavien paikkojen määrästä sovitaan aina vastuuasiantuntijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti työnhakijan pitää hakea 4 työpaikkaa joka kuukausi. Jossain tilanteessa se määrä voi olla vähemmän tai sitten työnhakuvelvoitetta ei asetetaan työnhakijalle ollenkaan. Ja siitäkin sovitaan vastuuasiantuntijan kanssa erikseen. Se työnhakuvelvoite riippuu työhakijan omasta tilanteesta ja työkyvystä. Työnhakija voi itse päättää, mitkä on ne työpaikat, mitä työnhakija hakee sen kuukauden aikana. Työnhakuvelvoitteen määrä kirjataan siihen työllistymissuunnitelmaan ja sen suunnitelman tarkistus tehdään aina kolmen kuukauden välein. Kun hakija hakee töitä sovitun määrän kuukaudessa ja noudattaa sitä laadittua suunnitelmaa, hänellä on oikeus saada työttömyysetuutta. 

Arja Lappalainen: Nyt on tullut eteen tämmöinen kuin työllisyyden kuntakokeilu. Mikä se on? 

Paavo Niskanen: Hallitus valmistelee parhaillaan TE-palvelut kaksituhattakaksikymmentäneljä-uudistusta, missä TE-palvelut siirretään TE-toimistosta kunnille. Nämä kokeilut on käynnistynyt maaliskuun alussa kaksituhattakaksikymmentäyksi.  Osa kunnista järjestää tässä kokeilussa nämä kunnalliset työllisyyspalvelut. Kaikki kunnat ei ole mukana tässä. Tällä kokeilulla ja TE-palveluiden uudistuksella tavoitellaan tätä vahvempaa työllisyyden edistämistä ja parempaa sovittamista valtion ja kuntien resurssien, osaamiseen ja palvelun kanssa. 

Arja Lappalainen: Ketkä on sitten kuntakokeilun asiakkaita ja ketkä ei? 

Paavo Niskanen: Tällä hetkellä asiakkaan itse… ihmisen ei itse tarvitse miettiä tätä ollenkaan. Se tapahtuu täysin automaattisesti. Se että tehdään… päätökset tehdään TE-toimistossa ja kunnassa kuten se laki on määrännyt. Siitä tiedotetaan sitten henkilölle itselleen, että missä hänen palvelut on. Ja palveluiden sisältö on sitten se, mitä laki on määrännyt. Se on prikulleen sama huolimatta siitä, tuleeko se valtion TE-toimistosta vai sieltä kotikunnan työllisyyspalveluista. Ja ne, jotka automaattisesti siirtyy kunnallisiin työllisyyspalveluihin, on kaikki työttömät, lomautetut, palkkatuella työllistetyt tai TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa olevat henkilöt, jotka joko saavat työttömyysetuutensa Kelasta tai äidinkieli väestötietokannassa on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai kansalaisuus on muu kuin suomi, tai ovat alle 35-vuotiaita. Vaikka ne palvelut tulisivatkin TE-toimiston sijaan kotikunnalta, niin verkkoasiointi ei muutu. Verkkoasiointi tapahtuu edelleen sen saman tyomarkkinatori.fi kautta löytyvä oma asiointipalvelun kautta, huolimatta siitä, että onko asiakkuus TE-toimistossa tai kotikunnassa. 

Arja Lappalainen: Mikä on työtarjous ja miten pitää toimia jos saa sellaisen? 

Paavo Niskanen: Eli kun hakee tai saa työttömyysturvaa, niin silloin pitää hakea kokoaikatyötä. TE-palvelujen tai kuntakokeilun kotikunnan asiantuntijat voivat lähettää työtarjouksia niille asiakkaille, jotka on ilmoittaneet hakevansa koko- tai osa-aikatyötä. Se asiantuntija arvioi, että sillä työtarjouksen saavalla on sellaista ammattitaitoa ja osaamista, jota se työantajat työntekijältä odottaa. Tarjottua työtä pitää hakea ja ottaa vastaan, jos se asiantuntija tekemä työtarjous on velvoittava. Pitää ottaa yhteyttä työnantajaan ja ilmoittaa takaisin sitten asiantuntijalle määräajassa siitä, että on ottanut yhteyttä. Työtarjoukset ovat velvoittavia, jos työnhaku on kestänyt 6 kuukautta alkuhaastattelusta lähtien. Työtarjoukset eivät ole velvoittavia, jos olet ennen sen työtarjouksen tekemistä raportoinut hakeneesi sovitun määrän työmahdollisuuksia  

Arja Lappalainen: Milloin mä voin kieltäytyä tarjotusta työstä? 

Paavo Niskanen: Hakijalla voi olla pätevä syy kieltäytyä ilman karenssia työantajan tarjoamasta tai itse hakemasta työstä, johon hakija on valittu, jos siinä kyseessä on osa aikatyö, jossa siitä työstä saatavat ansiot jäisivät pienemmäksi kuin työttömyysturva silloin, kun on kokonaan työttömänä. Sellainen työ, joka on uskonnollisen tai omantunnon vakaumuksen vastaista. Työ, jossa edellytetään epäasiallisen työtehtävien toteuttamista. Työ, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työ, jossa esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Työ, jota ei voida mitään sopivana henkilön työkyky huomioon ottaen. Työ, josta ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka on alle 1283 euroa kuukaudessa. Työ, jos maksettava palkka perustuu kokonaan provisioon tai jos palkka perustuu osittain provisioon, kiinteää palkkaosaa kokoaikatyöstä on alle 1283 euroa kuukaudessa. Tai kyseessä on sellainen työ, johon päivittäisen työmatkan kesto ylittäisi kokoaikatyössä keskimäärin 3 tuntia tai osa-aikatyössä 2 tuntia. 

Arja Lappalainen: Mitä tarkoittaa ammattitaitosuoja? 

Paavo Niskanen: Eli henkilöllä on ammattitaitosuoja, joka tarkoittaa sitä, että 3 ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana, voi kieltäytyä työstä, joka ei vastaa henkilön koulutusta tai työkokemukseen perustuvaa ammattitaitoa. Työstä voi kieltäytyä myös, jos henkilölle ei ole varattu kohtuullista aikaa lastenhoidon tai muun henkilöstä riippuvaisen läheiseen hoidon järjestämiseen sekä kulkuvaikeuksia ja muiden vastaavien rajoitusten poistamiseen. Myös yrittäjänä tehtävästä työstä voi kieltäytyä aina ilman seuraamusta. 

Arja Lappalainen: Puhutaan paljon karensseista. Mitä ne ovat ja kauanko ne kestävät? 

Paavo Niskanen: No, karenssi tarkoittaa sitä, että työnhakija menettää oikeuden työttömyysturvaan määräaikaisesti, koska on menetellyt työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Lainsäädännössä karenssista käytetään termiä korvaukseton määräaika. Yleisimpiä karenssin syitä ovat esimerkiksi työnhakuvelvollisuuden laiminlyönti, TE-toimiston tai kuntakokeilun antamasta velvoittamasta työtarjouksesta kieltäytyminen, alkuhaastattelun työnhakukeskusteluihin tai täydentäviin työnhakukeskusteluihin saapumatta jättäminen. Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta kieltäytyminen tai laiminlyönti tai palvelusta kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen. Uudessa asiakaspalvelumallissa karenssit on lievempiä kuin aiemmin. Ja uutena toimintana otettu käyttöön muistutukset. 

Arja Lappalainen: Mitä ne muistutukset ovat? 

Paavo Niskanen: Muistutuksia lähetetään silloin, jos laiminlyö työhakua tai ei noudata suunnitelmaa. Muistutus ei vaikuta työttömyysetuuteen. Sen muistutuksen tarkoitus on muistuttaa henkilöä siitä, että työnhakijalla on velvollisuuksia ja niitä tulee noudattaa. Jos laiminlyö työnhakua edelleen muistutuksen jälkeen, henkilöiden voidaan määrätä myös karenssi.  

Arja Lappalainen: Olen kuullut porrastetusta karenssista. Kerro mulle vähän, että mikä se on? 

Paavo Niskanen: Porrastettu karenssi toimii seuraavalla tavalla. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus. Jos muistutuksen saamisen jälkeen ei toteuta sovittuja työnhakuvelvoitteita, asetetaan 7 päivän karenssi. Jos vielä sen jälkeen laiminlyö velvoitteita asetetaan neljäntoista päivän karenssi. Neljännestä laiminlyönnistä menettää oikeuden työttömyysturvan toistaiseksi. Tämä tarkastelujakso, minkä sisällä nämä laiminlyönnin se tapahtuu on 12 kuukautta. 

Arja Lappalainen: Mitä sitten, jos mä irtisanoutuisin työstä niin ilman pätevää syytä, niin minkälainen karenssi siitä tulee? 

Paavo Niskanen: Jos irtisanoutuu työstä ilman pätevää syytä, asetetaan karenssi työsuhteen kestosta riippuen kolmeksikymmeneksi tai neljäksikymmeneksiviideksi päiväksi työsuhteen päättymisestä alkaen. Jos työ olisi kestänyt enintään 5 päivää, karenssi kestää 30 päivää. Jos työ olisi kestänyt yli 5 päivää, karenssi kestää 45 päivää. Jos kieltäydyt ilman pätevää syytä työstä, johon sinut on valittu, karenssi kestää se työsuhteen kestosta riippuen 30 tai 45 päivää. Työstä kieltäytymiseen perustuva kranssi alkaa kolmenkymmenen päivän kuluttua kieltäytymisestä. 

Arja Lappalainen: Mitä sitten, jos työttömänä saankin työpaikan vaikka viikoksi? 

Paavo Niskanen: Henkilön tulee ilmoittaa enintään 2 viikkoa kestävät työsuhteet pelkästään työttömyysetuuden maksajalle. TE-toimistolle niitä ei tarvitse ilmoittaa. Työttömyysetuutta voidaan maksaa soviteltuna työnhakijalle, joka on ottanut vasta enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön tai osa-aikatyön, jonka työaika on enintään 80% alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan. Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen edellyttää, että henkilö pitää työnhakunsa on voimassa TE toimistossa tai kotikunnan kuntakokeilussa myös sen työsuhteen aikana. Etuutta saadakseen henkilö on haettava kokoaikatyötä. 

Arja Lappalainen: Milloin ei voi saada soviteltua työttömyysetuutta? 

Paavo Niskanen: Yli 2 viikkoa kestävässä kokoaikatyössä eli työaika yli 80% alalla sovellettavasta työajasta työskentelevällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.  

Arja Lappalainen: Miten työnhaku lopetetaan ja miksi se kannattaa tehdä? 

Paavo Niskanen: Työnhaun voi lopettaa joko verkon kautta tai ilmoittamalla henkilökohtaisesti TE-toimistoon joko puhelimitse tai käymällä toimipisteessä. Työnhaun päättäminen kannattaa tehdä silloin, jos ei ole tarvetta TE-palveluille, ei ole tarvetta työttömyysetuudella ja ei koe tarvetta osallistua TE-palveluihin. 

Arja Lappalainen: Minkälaisia työllistymistä edistäviä palveluja on olemassa? Mitä tarkoittaa työvoimakoulutus? Kuka niihin voi hakea ja kuinka paljon se maksaa? Ja milloin on pakollista osallistua työvoimakoulutukseen? 

Paavo Niskanen: Työvoimakoulutus on TE-palveluiden hankkimaan koulutusta, joka suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä koulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa. Ne haussa olevat työvoimakoulutukset näkee TE-palveluiden Haussa olevat työvoimakoulutukset-verkkopalvelusta. Se löytyy sieltä tyomarkkinatori.fi kautta. Ellei voi käyttää verkkoasiointia, koulutuksiin voi hakea lomakkeella. 

Arja Lappalainen: Mistä sen lomakkeen saa? 

Paavo Niskanen: Sen pystyy tulostamaan verkkopalvelusta. Tai sitten, jos sitä ei saa sieltä, niin sehän pystyy käymään sitten hakemassa TE-palveluiden toimipisteestä. 

Arja Lappalainen: Kerro vähän tuosta työvoimakoulutuksesta. 

Paavo Niskanen: Työvoimakoulutus tarjoaa ammatillisia valmiuksia ja työllistymistä edistävää koulutusta. Työvoimakoulutus voi olla perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tavoitteista. Se voi olla tutkinnon osia. Se voi olla jatko- tai täydennyskoulutusta. Se voi olla yrittäjäkoulutusta. Tai se voi olla kotoutumiskoulutusta.  

Arja Lappalainen: Voiko opiskella ihan mitä vaan työvoimakoulutuksena?  

Paavo Niskanen: TE-palveluiden tarjoama työvoimakoulutus suunnataan aloille, joilla on suurin tarve työntekijöistä. Jos haluaa hankkia työssä tarvittavan kortin tai luvan työvoimakoulutuksena, tulee tiedossa olla korttia tai lupaa edellyttävä työpaikka. Tai pitää muuten pystyä osoittaa, että lupakorttikoulutus parantaa työllistymistä olennaisesti ja välittömästi. 

Arja Lappalainen: Paljonko se maksaa toi työvoimakoulutus? 

Paavo Niskanen: Työvoimakoulutus on maksutonta.  Henkilön ei tarvitse maksaa osallistumis- tai tutkintomaksuja. Tosin esimerkiksi kuljetusalan koulutuksissa mahdollinen ajokortin suorittaminen omakustanteinen. Työvoimakoulutuksen aikana on oikeus samaan työttömyysturvaan kuin työttömänä. Jos siitä työvoimakoulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai korvaavassa suunnitelmassa, työttömyysetuuden voi saada korotettuna. Sitä korotusosan maksamisesta päättää työttömyysetuuden maksaja eli työttömyyskassa tai Kela. Korvaukseksi työvoimakoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista voi saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos työttömyysturvan maksaja ei maksa sitä, niin TE-toimistosta voi hakea harkinnanvaraisen kulukorvauksen. 

Arja Lappalainen: Mikä on rekrykoulutus ja maksetaanko siitä? Vai pitääkö itse maksaa?  

Paavo Niskanen: Rekrykoulutus tai rekrytoiva koulutusohjelma.. Siinä yhdistyy tietopuolinen opetus oppilaitoksessa ja työssä oppiminen koulutuksessa mukana olevassa yhteistyöyrityksessä. Ne koulutukset toteutetaan yhteistyössä sellaisten työnantajien kanssa, jolla on tarve rekrytoida lisää työntekijöitä. Ja tavoitteena on, että osallistujat saavat työnantajan tarvitseman ammattitaidon ja työllistyvät siinä kyseessä olevassa työnantajan palveluksessa koulutuksen päätyttyä. Haussa olevat rekrykoulutukset näkee työvoimakoulutusten tapaan siellä TE-palveluiden Haussa oleva työvoimakoulutus-verkkopalvelussa. Taaskin niihin koulutuksiin voi hakea mukaan siellä oma asiointi-verkkopalvelussa tai sitten lomakkeella, jonka pystyy tulostamaan verkkopalvelusta tai sen voi käydä täyttämässä TE-toimiston toimipisteessä.  

Arja Lappalainen: Mikä on työnhakuvalmennus ja kenelle se on tarkoitettu? 

Paavo Niskanen: Eli työhakuvalmennuksessa opetellaan työnhakutaitoja. Ja työn hakeminen on taito, jota voi opiskella. Työnhakutaitoja kehittäessä oppii arvioimaan omaa osaamista. Työnhakutaitoja kehittäessä oppii arvioimaan omaa osaamista ja muotoilemaan sen työhakemukseksi ja CV.ksi eli ansioluetteloksi. Lisäksi oppii, miten yritykset rekrytoivat henkilöstöä. Ja oppii käyttämään itselle parhaiten soveltuvia työnhakukanavia.  

Arja Lappalainen: Paljonko työnhakuvalmennus maksaa ja kauanko se kestää? Ja ketä niitä järjestää? 

Paavo Niskanen: Työnhakuvalmennus on maksutonta. Se kestää 1-10 päivään. Valmennuksia järjestetään sekä verkossa että lähiopiskeluna joko TE-toimistojen toimipaikoissa tai yksityisten palveluntarjoajien tiloissa. Työnhakuvalmennus on työllistymistä edistämispalvelu, joten opiskeluaikana saa samaa työttömyysetuutta, kun saisi työttömänä työnhakijana. 

Arja Lappalainen: Mistä mä saan tietää näistä työnhakuvalmennuksista? Milloin niitä on tulossa ja missä? Ja miten ilmoittautua?  

Paavo Niskanen: Haussa olevat työhakuvalmennukset Pohjois-Pohjanmaalla löytyy Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston omilta verkkosivuilta. Niistä voi myös kysyä suoraan TE-toimistosta. 

Arja Lappalainen: No, miten uravalmennus eroaa tuosta työnhakuvalmennuksesta? 

Paavo Niskanen: Uravalmennuksessa saa tietoa, ohjausta ja tukea ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja selkeyttämiseen, koulutukseen hakeutumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Valmennus auttaa löytämään vahvuudet ja uudet suunnat uralle. Valmennuksen aikana laaditaan itselle toteuttamiskelpoinen ura- ja työllistymissuunnitelma. Lisäksi voi suorittaa valmennuksen aikana osaamispassi esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin. Palveluun on myös mahdollista yhdistää erikseen järjestettävä työkokeilu joillakin työpaikalla. Se uravalmennus on käytännönläheinen ja toiminnallinen palvelu. Ne palvelut on pääsääntöisesti ryhmämuotoisia, mutta sen lisäksi saa myös yksilöohjausta. Uravalmennus sisältää monesti oppilaitoksiin ja työhön tutustumista. Uravalmennuksen enimmäiskesto on 40 päivää.  Sen valmennuksen jälkeen tietää, että millaista työtä voi hakea ja mitkä asiat vaikuttaa omaan työnhakuun. Tuntee erilaiset työnhakukanavat ja menetelmät. Ja osaa sanoittaa ja markkinoida osaamista. Lisäksi tietää, miten valmistautua työhaastatteluun ja tarvittaessa on saanut tietoa, minne hakea opiskelemaan tai miten etsiä tietoa erilaisista koulutuksista. Ja Pohjois-Pohjanmaalla haussa olevat uravalmennukset näkee taas sieltä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston omilta verkkosivuilta tapahtumakalenterista. Tai sitten niistä voi kysyä suoraan TE-toimistosta.  

Arja Lappalainen: Mainitsit tuossa sanan työkokeilu. Mä nappaan siihen heti kiinni. Kertoisitko siitä vähäsen? 

Paavo Niskanen: Ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi voi tutustua työelämään työkokeilun avulla. Työkokeilua voidaan myös käyttää tukemaan paluuta työelämään pitkän poissaolon jälkeen. Työkokeilu ei ole työsuhde eikä siitä aiheudu sen työkokeilun järjestävälle yritykselle kustannuksia. Työkokeilun aikana on oikeutettu samaan työttömyysturvaan kuin työttömänä, jos siitä työkokeilusta on sopinut omassa työllistymissuunnitelmassa. Sen työttömyysetuuden voi saada korotettuna ja sen korotusosan maksamisesta päättää työttömyysetuuden maksaja eli työttömyyskassa tai kela. Korvaukseksi mahdollista aiheuttamista kustannuksista voi saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos sitä ei maksa työttömyysetuuden maksaja, niin TE-toimisto voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.  

Arja Lappalainen: Kuinka pitkä työkokeilu voi olla? 

Paavo Niskanen: Enintään se on 6 kuukautta.  

Arja Lappalainen: Eli montako päivää ja tuntia? 

Paavo Niskanen: Viikoittaisista työpäivistä elikkä 1-5 ja päivittäisestä työajasta eli 4-8 tuntia sovitaan TE-toimiston tai kuntakokeiluasiantuntijan ja sen työkokeilun järjestävän yrityksen kanssa. 

Arja Lappalainen: Kuka voi järjestää työkokeiluja? 

Paavo Niskanen: Työkokeilun voi järjestää yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta tai kuntayhtymä, joku muu yhteisö, myös vapaaehtoispohjalla toimiva, säätiö tai valtion virasto tai laitos. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä. 

Arja Lappalainen: Minkälaisessa tässä tapauksessa voi osallistua työkokeiluun? 

Paavo Niskanen: Työkokeiluun voi osallistua esimerkiksi seuraavissa tilanteissa. Jos henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus. Henkilön on vaihdettava alaa terveydellisten syiden tai työmarkkinoiden rakennemuutoksen takia. Henkilö on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta joko pitkittyneen työttömyyden tai esimerkiksi perhevapaiden vuoksi. Myöskin silloin, jos harkitsee yrittäjyyttä ja haluaa selvittää omaa kiinnostusta ja soveltuvuutta yrittäjäksi. Työkokeilussa pitää tutustua henkilöille uusiin tehtäviin. Jos on ollut pitkään pois työelämästä, työkokeilu on mahdollista järjestää ammatissa tai tehtävässä, jossa on jo aiemmin toiminut. Silloin kyse on työhön paluun tukemisesta työkokeilun avulla. Jos on vastavalmistunut, ei voi osallistua työkokeiluun omalla alalla työkokemuksen hankkimiseen.  

Arja Lappalainen: Mikä on koulutuskokeilu? 

Paavo Niskanen: Oppilaitoksessa suoritettavassa koulutuskokeilussa voi tutustua ammatillisiin opintoihin sekä selvittää soveltuvuutta kyseiselle alalle. Koulutuksessa henkilö voi tutustua kiinnostavaan oppilaitokseen ja koulutuksen sisältöön. Koulutuskokeilu voi olla sopiva palvelu silloin, jos on vaikeuksia ammatin tai alan valinnassa ja haluaa varmistua asiasta ennen kuin hakee varsinaisesti koulutukseen. Koulutuskokeilun aikana saa käsityksen vaatimuksista, joita kyseinen koulutus ja ammatti asettavat. Joten koulutuskokeiluun osallistuminen on hyvä tapa varmistaa, onko ala sopiva. Se koulutuskokeilu sisältö suunnitellaan juuri kunkin henkilön tilanteeseen sopivaksi. Henkilö itse valitsee oppilaitoksen, jossa se kokeilu toteutetaan ja TE- toimisto tai kotikunnan kuntakokeilu on apuna, kun sovitaan oppilaitokseen kanssa siitä kokeilusta ja se kokeilun sisällöstä ja ohjauksesta. Sen kokeilun aikana päästään seuraamaan oppitunteja ja keskustelemaan opettajien ja opinto-ohjaajien kanssa. Ja saa tarvittaessa myös apua opiskelun tukitoimien suunnitteluun. Koulutuskokeilu enimmäiskesto on kerrallaan 10 päivää, mutta niitä koulutuskokeilu jaksoja voidaan järjestää useita. Jos on työttömänä työnhakijana, niin koulutuskokeiluaikana voidaan maksaa työttömyysetuutta korotettua. 

Arja Lappalainen: No, mikä on kuntouttava työtoiminta? 

Paavo Niskanen: Jos on palaamassa työelämään, aloittelemassa uraa tai kuntoutumassa sairaudesta tai vaikeasta elämän ajoista, kuntouttava työtoimintaa voi olla sopiva ratkaisu. Kuntouttava työtoiminta on suunnattu niille henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt, ja jotka eivät pysty osallistumaan TE toimiston tai kuntakokeilupalveluihin. Kuntouttavaa työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jonka avulla voi päästä helpommin takaisin työelämään. Sen avulla voi löytää vahvuuksia ja saadaan rytmiä arkeen. Kyse voi olla esimerkiksi kunnan, yhdistysten tai säätiön järjestelmästä työpajasta tai seurakunnan toiminnasta. Toiminnan tarkoitus parantaa mahdollisuuksia päästä työhön tai koulutukseen sekä antaa keinoja elämänhallintaan. Kuntouttava työtoiminnan määrä ja sisältö mitoitetaan kunkin omien tarpeiden mukaan. Se jakso kestää vähintään 3 kuukautta ja kertoja on viikossa 1-4. Kuntouttavan työtoiminnan ajalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen. Minkä lisäksi voi saada kulu- tai matkakorvausta. Jotta pääsee mukaan kuntouttavaan työtoimintaa, tarvitsee aktivointisuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä TE-toimiston tai kuntakokeilun työllisyyspalveluiden ja kotikunnan sosiaalitoimen kanssa. Jos haluaa kuntouttavaan työtoimintaa, voi ottaa yhteyttä TE-toimistoon tai kotikunnan kuntakokeiluun. 

Arja Lappalainen: Mitä jos en tiedä, mitä työtä voisin hakea tai mihin olen sopiva? 

Paavo Niskanen: TE-toimisto järjestää uraohjausta. Siellä voi saada psykologin ohjausta ammatinvalintaan tai työuran muutoksen pohtimiseen. Uraohjausta on saatavilla sekä paikallisista TE-toimistossa että valtakunnallisesti puhelimitse, videolla tai kirjoittamalla. Se uraohjauksen lähtökohtana on omat toiveet, tavoitteet, edellytykset ja eri työalojen tarjoamat mahdollisuudet. Aluksi psykologi haastattelee. Sen jälkeen pohditaan erilaisia näkökulmia tilanteeseen. Psykologi ei tee ratkaisuita puolesta tai esitä listaa sopivista ammateista. Hän auttaa etsimään työelämän vaihtoehtoja. Tarvittaessa psykologin ohjaus sisältää välitehtäviä, joiden avulla jäsennetään vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, tavoitteita ja persoonallisuuden piirteitä. Uraohjaus on jokaiselle yksilöllistä. Se on maksutonta ja täysin luottamuksellista. 

Arja Lappalainen: Mitä sitten, jos minä haluaisin opiskella? Mikä on omaehtoinen opiskelu? Miten pitää toimia, jos tämä kiinnostaa? Ja mistä mä voin kysyä neuvoa? 

Paavo Niskanen: TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaana voi olla mahdollisuus saada työttömyysetuutta päätoimista omaehtoista opiskelua varten.  Omaehtoinen opiskelu tarkoittaa koulutusta, jonka tuottaa ja jonka opiskelijavalinnasta päättää oppilaitos. TE-toimisto tai kuntakokeilu eihän koulutusta eikä valitse opiskelijoita koulutukseen kuten työvoimakoulutuksessa. Jos suunnittelee omaehtoista opiskelua TE-toimisto tai kuntakokeilu arvioi koulutustarpeen ja suunniteltujen opintojen työllistävyysvaikutuksen. Opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella vain, jos henkilöllä arvioidaan olevan koulutustarve, ja jos suunniteltujen opintojen arvioidaan parantavan merkittävästi työllistymismahdollisuuksia ja olevan paras tapa edistää työllistymistä. Työttömyyskassa tai Kela maksaa tuettavien opintojen ajalta työttömyysetuutta TE-toimistolta tai kuntakokeilulta saatavan lausunnon perusteella. Eli henkilö pitää olla työnhakijana ja hänellä oikeus työttömyysetuuteen. Tukea saavan opiskelijan pitää ilmoittaa muun muassa opintojen edistymisestä. Jos TE-toimisto tai kuntakokeilu ja etujen maksaja eivät saa tarvitsemiaan tietoja, oikeus työttömyysetuuteen voi päättyä ja jo maksettua etuutta voidaan periä takaisin. Tukemisen keskeyttäminen edellyttää pätevää syytä esimerkiksi työhön meno, sairaus tai perhevapaa. 

Arja Lappalainen: Mitä sitten, jos opinnot keskeytyy esimerkiksi pitkäaikaisen sairausloman takia? 

Paavo Niskanen: TE-toimistolle tai kotikunnalle pitää ilmoittaa, jos opinnot tilapäisesti keskeytyy esimerkiksi pitkäaikaisen sairausloman, perheen vapaan tai pitkäkestoisen työn vuoksi. Koska tukiaika kuluu, kun kunnes keskeytymisestä ilmoitetaan. TE-toimisto tai kuntakokeilu harkitsee esitetyn syyn pätevyyden. Oppilaitoksen lomajaksoa ei pidetä pätevänä syynä. Pitää muista myös ilmoittaa TE-toimistolle tai kuntakokeilulle opintojen jatkumisesta tilapäisen keskeytymisen jälkeen. 

Arja Lappalainen: Kuka voi saada työttömyysetuutta opintoja varten? 

Paavo Niskanen: Jotta voi saada työttömyysetuutta opintoja varten, tulee olla työnhakijana TE-toimistossa tai kuntakokeilussa. Pitää olla oikeus työttömyystukeen ja pitää on vähintään 25-vuotias. Lisäksi pitää olla TE-toimiston tai kuntakokeilun toteama koulutustarve ja opintojen tulee TE-toimiston tai kuntakokeilun arvion mukaan olla paras tapa edistää työllistymistä.  Opinnoista tulee sopia TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa laadittavassa työllistymissuunnitelmassa ennen opintojen aloittamista. Tuettavien opintojen tulee olla päätoimisia. Päätoimisia ovat yleensä tutkintoon johtavat opinnot ja muut opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa. 

Arja Lappalainen: Jos minä en haluakaan päätoimista opiskelua, ja kuitenkin haluan opiskella, niin kuinka paljon voin opiskella ilman että menetän työttömyysetuuden? 

Paavo Niskanen: Tässä on kyse sivutoimisesta opiskelusta. Sivutoiminen opiskelu on sellaista opiskelua, joka ei estä sinua tekemästä ja hakemasta kokoaikatyötä. Sivutoiminen opiskelu voi olla esimerkiksi uuden taidon opettelua, perusopintojen tekemistä avoimessa oppilaitoksessa tai aiemmin keskeytyneen tutkinnon loppuun tekemistä. Keskeisintä sivutoimisuudelle on se, opiskeleeko suorittaaksesi tutkintoa ja se, kuinka paljon opiskelee. Arviointi tehdään opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman HOKS perusteella. TE-toimisto tai kuntakokeilu arvioi, onko opiskelu sivutoimista vai estääkö se työn vastaanottamisen. Myös päätoimiset opinnot voidaan katsoa sivutoimiseksi, jos olet opintojen aikana käynyt työssä vakiintuneesti tai työllistynyt yrittäjänä. Näin olet voinut osoittaa opintojen sivutoimisuuden omalla työlläsi. 

Arja Lappalainen Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuudella on ilmeisesti mahdollista. Mitä sillä tarkoitetaan? 

Paavo Niskanen: Lyhytkestoiset opinnot eli alle kuusi kuukautta kestävä opiskelu työttömyysetuudella voi olla mahdollista silloin, kun on yli 25-vuotias ja opinnot edistävät työllistymistä. Opiskella voi lyhytkestoisesti niin, että henkilölle maksetaan samalla työttömyysetuutta. Lyhytkestoisten opintojen aikana on yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Opinnot eivät ole hyväksyttävä syy kieltäytyä työpaikasta. Opintojen perusteella ei makseta korotettua työttömyysturvaa. Lyhytkestoisissa opinnoissa TE-toimisto tai kuntakokeilu ei selvitä, ovatko opinnot pää- vai sivutoimisia. Pää- ja sivutoimisuuden arvioiminen tehdään vain esimerkiksi silloin, kun opinnoilla halutaan kerryttää työssäolovelvollisuutta. Opintojen kesto pitää kuitenkin aina selvittää, jotta opinnot voidaan todeta lyhytkestoisiksi. 

Henkilön pitää täyttää tietyt ehdot, jotta voit saada työttömyysturvaa, kun opiskelee. Pitää olla työnhakijana TE-palveluissa. Pitää olla yli 25-vuotias. Opintojen kokonaiskesto on oltava alle kuusi kuukautta. Ja opinnot antavat henkilölle ammatillisia valmiuksia tai edistävät yrittäjyyssuunnitelmia. Jos opintojesi kokonaiskesto on yli kuusi kuukautta, ne eivät ole lyhytkestoisia. Tällöin kannattaa selvittää, onko oikeus työttömyystuella tuettuihin omaehtoisiin opintoihin tai sivutoimisiin opintoihin. Oikeus lyhytkestoiseen päätoimiseen opiskeluun työttömyysturvalla on kertaluontoinen. Sen oikeuden saa uudelleen, kun 26 viikon työssäoloehto on täyttynyt ja ansiopäivärahan enimmäisajan laskenta on aloitettu alusta. 

Arja Lappalainen: Mitä sitten, jos minulla on jokin työkykyyn vaikuttava haitta tai ongelma? 

Paavo Niskanen: Työnhakijana voit saada TE-palveluista työkykykoordinaattorin ohjausta sopivien työpaikkojen ja työtehtävien sekä koulutusten löytymiseksi. Lisäksi voi saada työkykyyn selvittelyä työllistymisen tueksi ja opastusta tarvittaessa tarkempiin työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen palveluihin esim. terveydenhuolto, KELA, eläkevakuuttajat. Työkykykoordinaattorin kanssa voit suunnitella omiin työllistymisen tavoitteisiisi sopivat palvelukokonaisuudet työkykykoordinaattorin tuen lisäksi. 

Arja Lappalainen: Mitä ovat työttömien terveystarkastukset? 

Paavo Niskanen: Jos on työtön, niin on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen terveydenhoitajan vastaanotolla. Tarkastusten tarkoituksena on arvioida ja vahvistaa terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä.  Ajan voi varata työttömien terveystarkastukseen omalta terveysasemaltasi. 

Arja Lappalainen: Mitä ovat työllistämistä edistäviä hankkeita? Ja miten niihin voi osallistua ja vaikuttaako työttömyysetuuden maksamiseen?  

Paavo Niskanen: Hanke on aiheeltaan ja kestoltaan rajattu tehtävä, joka lähtee paikallisesta tarpeesta ja/tai paikallisilta toteuttajilta. Hankkeen tavoitteena on jonkin todetun ongelman ratkaiseminen tai idean kehittäminen käytännön toiminnaksi. Hankkeella on tietyt tavoitteet ja määrätty toiminta-aika sekä oma budjettinsa. Pohjois-Pohjanmaan alueella on tällä hetkellä käynnissä noin 60 työllisyyttä edistävää hanketta, joissa on mukana TE-toimiston asiakkaita. TE-toimisto rahoittaa myös itse työllisyyspoliittisella avustuksella työttömille työnhakijoille kohdennettuja hankkeita. Tänä vuonna niitä on 14 kpl. Tavoitteena on, että hanketoiminta parantaa työnhakijoiden yleisiä työmarkkinavalmiuksia, ammattitaitoa ja osaamista ja näin edistää työnhakijoiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 

Arja Lappalainen: Mitä sitten asiakkaat konkreettisesti hyötyvät, jos lähtevät mukaan hankkeeseen?  

Paavo Niskanen: Se vaihtelee tietysti hankkeittain, mutta yleisesti voisi sanoa, että hankkeiden kautta asiakkaat voivat saada henkilökohtaista ja räätälöityä tukea työllistymisen eri vaiheisiin. Tarjolla on esim. apua työnhakuasiakirjojen päivittämiseen, tukea työnhakuvelvoitteen täyttämiseen, ohjausta koulutuspaikan etsimiseen, voi saada ohjaajan kaveriksi kartoittamaan työkokeilupaikkoja, palkkatukipaikkaa tai oppisopimuspaikkaa. Hankkeiden tarjoamat erilaiset lyhytkoulutukset ja -kurssit ovat myös yksi väylä osaamisen päivittämiseen. Hanketoimintaan osallistuminen on asiakkaille vapaaehtoista ja maksutonta. Normaaliin hanketoimintaan osallistumisella ei yleensä ole vaikutusta työttömyysturvaan. Mutta toki jos hankkeen kautta osallistuu koulutukseen, pääsee työkokeiluun tai esim. löytyy palkkatukipaikka, niin asiakkaan tulee aina ensin olla yhteyksissä TE-toimistoon. Hankkeeseen osallistuminen ei vaikuta eivät oikeastaan TE-asioimiseen ja se hoituu ihan normaalisti. 

Arja Lappalainen: Törmäsin tuossa tämmöiseen kuin TE-live. Mikä se on ja miksi sitä kannattaa seurata? 

Paavo Niskanen: TE-live on valtakunnallinen TE-toimiston palvelu. Se palvelee sekä työntekijöitä että työnantajia ilman maantieteellisiä rajoja. TE-live koostuu eri teemoja käsittelevistä livelähetyksistä, joita voi seurata verkossa. Lähetykset näkyvät livenä TE-liven kotisivujen kautta ja kaikista jää myös tallenne, jonka voi katsoa jälkikäteen. TE-live lähetyksiä voi katso te-live.fi-verkkosivulta joko tietokoneella, puhelimella tai tabletilla. Niissä TE-live lähetyksissä esitellään avoimia työpaikkoja tai koulutusmahdollisuuksia. Rekrylähetyksissä on aina mukana työnantaja ja yrityksen työntekijä. 

TE-livelähetyksissä vuorovaikutus on mahdollista chatin kautta. Kysyjä voi kysyä aina anonyymisti. TE-liven katsojat voivat kysyä työnantajalta suorassa lähetyksessä juuri niitä asioita, jotka tulee mieleen. 

TE-livelähetyksissä nostetaan esille asioita, joita varsinaisessa työpaikka ilmoituksessa ei välttämättä näy. Esimerkiksi kaikissa rekrytoivissa lähetyksissä nostamme esille euromääräinen palkka – sekä puhutaan työpaikan arvoista, työn vaatimuksista ja työnantajan lupauksista työntekijöille, odotuksista jne. 

Jokaisessa lähetyksessä mukana oleva työntekijä avaa puolestaan näkökulmaa siihen, minkälaista on työskennellä juuri tässä kyseisessä yrityksessä. Näin katsojat saa paremman tuntuman arkiseen työhön ja työtehtävään. 

Arja Lappalainen: Kiitos! Tuli tosi paljon tietoa, siis todella paljon.  

Paavo Niskanen: Tässä on paljon asiaa.  

Arja Lappalainen: Kannattaa seurata sitä tyomarkkinatori.fi. Kiitoksia! 

Paavo Niskanen: Kiitos!