Tekstivastine: Oman luontoympäristön hyödyntäminen hyvinvoinnin tukena
[äänite alkaa]
[kanat ja kukot ääntelevät]
Arja Lappalainen: Kuuntelet Muutos-hankkeen podcastia. Muutos-hanketta toteuttaa Diak, ProAgria ja ODL Liikuntaklinikka, hanketta rahoittaa Euroopan sosiaali rahasto sekä toteuttajat sekä Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Tänään meillä aiheena on Oman luontoympäristön hyödyntäminen hyvinvoinnin tukena ja tästä meille on kertomassa ODL liikuntaklinikan hyvinvoinnin asiantuntija Taina Linna. Kerro hieman itsestäsi Taina .
Taina Linna: Hei olen Taina Linna ja toimin hankkeessa elintapaohjaajana yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Minulla vuosien monipuolinen kokemus hyvinvointivalmennuksesta yksilöasiakkaille- ja ryhmille ODL Liikuntaklinikalla, mutta myös muualla työhyvinvoinnin merkeissä. Ohjaukseni tapahtuu aina voimavaralähtöisesti, asiakasta kuunnellen ja sitä kautta sitten löytyy myös yhteiset tavoitteet, joita kohti suunnataan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi eri osa-alueilta ja ihmisten tsemppaaminen on sydäntäni lähellä. Minä olen myös itse maalta kotoisin ja olen siitä ylpeä. Minun kotini vieressä oli mummolamme ja maatila Kalajoen rannassa. Siellä oli seuranamme lehmät, vasikat, kissat ja kaksi työhevosta, Lotta ja Raila sekä kaunis luonto peltoineen.
Muistelen pappaani ja setääni sekä naapurin setää, joille työ ja tekeminen oli leivän tuontia pöytään ja suorittamista. Ja nyt kun puhutaan tästä hyvinvoinnista tänä päivänä, mihin minullakin on esimerkkejä, kuinka voi itseään työn lomassa itseään rentouttaa, niin olisihan se ollut hauska, mitä he olisivat minulle sanonut, jos olisin sanonut: ”Oi, pysähdy, istahda kivelle ja ihaile kukkaa, mene puun kylkeen ja venyttele, se rentouttaa ja tekee hyvää” Koska tiedän, kuinka kiireistä nykypäivänäkin maatalousyrittäjän elämäkin on. Ehkä tuolta lapsuudestani olen myös itse oppinut tekemään aina paljon työtä ja siksi liikunkin vastapainona myös paljon luonnossa ja nautin sen hyvinvointia ja mielihyvää lisäävästä rentouttavasta tunteesta.
Vielä halusin kertoa tuosta lapsuudestani, että tuota minkälaista se minulla oli ja kuinka se on tuonut minut tähän päivään. Siellä mummolassa olin aina mummun kaverina, kun vietiin pellolle kahvit heinän tekijöille kesäisin. Itse leikittiin hiirenpesillä ja tehtiin lupiineista jokirannassa possuja. Mutta hypittiin sitten heinissä apuna, että ne heinät tallaantuu niin sanotusti. Aina oli kiire ja sedällä oli kova vastuu, että se homma pelittää kaikkien talkootyötekijöitten välillä. Mutta aina oli hyvä talkoohenki. Ja sedältä vaadittiin, kyllä, johtamistaitoja, että se homma meni hyvin. Sieltä varmaan opin tekemään työtä enkä luovuttelemaan elämäni eri asioissa.
Sitten oli vielä nää lehmät ja seurasin aina, miten mummu aamulla ennen kukonlaulua lähti lypsylle ja lehmiä syöttämään. Hän kantoi isoja ämpäreitä ja samalla kuitenkin halailtiin ja jututeltiin lehmiä.
Syksyllä oli sitten potunnostoa. Ihan koulusta sai lomaa sitä varten. Ei olis kyllä huvittanut, kun oli kylmää ja saattoi vettäkin sataa ja potut piti sieltä syvältä mullasta kaivaa. Mutta olihan se sitten palkitsevaa. Saatiin kotiinkin perunoita ja tuli kyllä liikuntaa. Selässä sen ainakin tuntui. Myöhemmin menin naimisiin ja anoppilassa oli maatila. Vihanneksia, perunoita ja kuten kaalta ja lanttua myytiin kauppoihin. Olin silloin innolla mukana. Ja appi ja anoppi kysyikin: ”kauankohan tuota intoa piisaa?” Ja lisäksi olin myös mukana, kun parkattiin kesämökkiin ihan käsin isoja puita. Liikunnallista ja kivaa hommaa silloin, kun sitä harrastuksena voi tehdä. Mutta ymmärrän mitä työnteko voi olla. Näissä kaikissa hommissa aina niin se kruunu oli se pysähtyminen tauolle makkaranpaistoa, pullakahvi nuotiolla. Omalla kohdallani Helena-anopin kanssa tai mummun kanssa. Se oli ihan huippua.
Mutta sitten jos me puhutaan tässä elintapaohjauksissa enempi näistä tauoista ja jatkuvasta pullan syönnistä, niin minulla on siitä myöhemmin asiaa.
Koen olevani onnekas, kun olen saanut näin kasvaa maalla, osallistua itse ja seurata maanviljelijän nykyään maatalousyrittäjän työtä kauniissa jokirantamaisemissa.
Arja Lappalainen: Mennään sitten päivän aiheeseen. Miten sitten luonnossa tai ulkona oloa voidaan hyödyntää hyvinvoinnin edistämisessä?
Taina Linna: Tänä päivänä puhutaan hyvin paljon luonnosta ja hyvinvoinnista ja sen terveysvaikutuksista positiivisessa mielessä. Ja perusajatuksenahan onkin, että ihminen on osa luontoa ja luonto elää ihmisessä. Kevään ja alkukesän aikana monet maaseudun yrittäjät painavat pitkää päivää töitä paiskien. Luonnon hyvinvointivaikutuksina luonnossa ololla on todettu olevan paljon terveyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Ehkä tärkeimpänä pitäisin verenpaineen lasku. Suomalaisilla myös retkeily luontoon on lisääntynyt varsinkin koronapandemian aikana. Pari vuotta on oltu aika ihmeissään tuon pandemian kanssa. Se on lisännyt myös lähialueiden virkistyskäyttöä myös kaupungissa. Tutkimuksissa on todettu viherympäristöjen suuri merkitys terveydelle. Viheralueista onkin tullut aiempaa paljon tärkeämpiä. Jatkuva luontoyhteys edistää myös kestävämpää liikuntatottumusta, joka puolestaan edistää terveyttä ja fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa.
Jos sitten puhutaan luonnossa liikkumisesta. Niin se taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme. Tämän olen kyllä huomannut käytännön tasolla asiakkaiden kanssa ryhmässä kuin ryhmässä, kun liikumme luontoympäristössä. Mieli- ja varsinkin stressinhallinta, mihin tässä jo aiemmin viittasinkin ja sitä kautta myös sairauksien riski pienenee. Sillä pelkästään luonnonvalo tasapainottaa stressinsäätelyn hormoneja.
Ja mikä parasta, tässä Muutos-hankkeessa toivottavasti huomaamme, miten maanviljelijöillä ja maatalousyrittäjillä luonnossa oleminen ja liikkuminen tapahtuvat luonnostaan jopa huomaamatta.
Arja Lappalainen: Miten sinun mielestäsi voi saada luontolähtöisesti ja luontoavusteisesti jaksamista arkeen ja arjen kiireen pyörittämiseen kiireen keskellä?
Taina Linna: Erilaisia luontotoimintoja voidaan soveltaa erilaisiin elämäntilanteisiin ja työhyvinvoinnissa. Olen tyäni kautta hyödyntänyt luontoa hyvinvoinnin parantamiseen, esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille liikunnassa, työhyvinvointi-tapahtumissa yrityksille sekä ODL Työpajanuorten kanssa esimerkiksi, että he löytäisivät oman elämän suunnan tällaisilla hyvinvointirasteilla vaikka. Kommentteina olen saanut innostavia palautteita varsinkin työikäisiltä, kuinka luonnossa liikkuminen ja toimiminen on erilaista, innostavaa ja siellä löytää itsestään ihan uusia voimavaroja ja luovuutta sekä liikkumisen iloa, ilman pakkopullaa. Luonnossa luovuus nousee kukkaan.
Onkin kiinnostavaa nyt pohtia Muutos-hankkeen aikana, kuinka haastavaa on huomioida vai onko se haastavaa, miten maatilayrittäjä voisi hyödyntää jotain uutta näkökulmaa omassa luontoympäristössä, missä toimii. Voisiko nyt tutkiskella omaa huikeaa toimintaympäristöänsä, jopa uusin silmin, kaiken kiireen keskellä vai jääkö se siinä tuttuna ympäristönä rutiinien alle huomaamattomaksi.
Minä olen hyödyntänyt luontolähtöisiä toimintamalleja innostavina toimintoina, huumorillakin höystäen siellä luonnossa. Ja minun ajatus on ollut löytää luonnosta uusia keinoja ja vaikutteita ohjaukseen lisäten näin sitä motivaatiota. Tätä opetetaan nykyään muun muassa myös lähihoitajille ammattioppilaitoksissa tuomaan hoitotyöhön näitä luontotoimintoja. Toivon pystyväni jakamaan näitä kokemuksia asiakkailleni ja erilaisiin työympäristöihin. Olen saanut paljon positiivista palautetta erilaisesta motivaatiota nostavasta ohjauksesta täällä luontoympäristössä.
Arja Lappalainen: Puhut myös puutarhatoiminnasta. Miten puutarhatoiminta auttaa hyvinvoinnissa?
Taina Linna: Kaikkihan meistä tietää, varsinkin maanviljelijät, että puutarhanhoito on terapeuttista. Se antaa onnistumisen tunteita ja siitä saa myös liikuntaa ja hyvää mieltä.
Nykyään emme syö emmekä juo, kuten ennen. Ruoka on usein prosessoitua ja suuri osa tuotu ulkomailta muoviin pakattuna. Siksi on mahtavaa muistuttaa, että edelleen pystymme kasvattamaan omaa puutarhaa ja viljelyksiä. Vastustuskyky ja mieliala kohenevat luonnollisesti.
Arja Lappalainen: Nykyään puhutaan paljon myös eläinavusteisesta toiminnasta. Miten tämä voisi parantaa hyvinvointia?
Taina Linna: Eläinten seurassa pulssi laskee ja stressihormonin tuotanto vähenee sekä keskittymiskyky paranee. Tämä tapahtuu keskittymällä vain eläimen hoitoon. Se lievittää myös yksinäisyyttä ja stressiä. Esimerkkinä voisin sanoa hevosen, sillä se antaa mallia meille omaan hyvinvointiin. Hevosella on mallina säännöllinen syöminen, nukkuminen sekä liikunta arjessaan. Eläinavusteista toimintaa voidaan käyttää toimintakykyä ylläpitävänä ja edistävänä toimintana omassa arjessa. Onkin tutkittu, että yleisimpänä on nykyään koira- ja hevosavusteinen toiminta. Myös muut eläimet kuten, vaikka laamat, lampaat, lehmät ja kanat ajavat samaa asiaa. Voisin kuvitella, että aika monella maatilayrittäjällä on kotieläimiä.
Arja Lappalainen: Minkälaisia vinkkejä sinulla on luontoon hyvinvoinnin tueksi?
Taina Linna: Tässä on muutamia tehtäviä luontoon, mitä tässä seuraavana esittelen. Ihan vain siksi, että osaisi nauttia hetkestä ja samalla saisi itselle sitä hyvää oloa. Vaikkei se aina ole helppoa, mutta kokonaisvaltaisesti, fyysisesti ja henkisesti se rentouttaa ja kroppa tykkää. Ja näitä voisikin testailla omalla kohdallaan.
- Esimerkiksi kun ajellaan traktorilla: Hyppää traktoristasi ulos, nuuhkaise raitista ilmaa. Etsi kävellen kaunis luontopaikka ja istu kivelle tai kannolle kaikessa rauhassa. Kuuntele luonnon ääniä kauniissa mielipaikassasi. Mitä ääniä voit kuulla.
- No sitten venytellään: Venyttelyä arjen ja kiireen keskellä. Esimerkiksi metsäjooga, voi löytää Youtubestakin tällaisia ohjeita, miten metsäjoogaa voi tehdä. Nämä auttaa lihasjumeihin. Ojenna kädet puuta vasten, venyttele käsiä niin, että venytys tuntuu ja samalla niskanseutu rentoutuu. Tämä parantaa jumeja siellä yläkropassa ja selässä sekä rentouttaa koko kehoa ja muistat hengittää rauhallisesti.
- Sitten on tämmöistä matalan kynnyksen liikuntaa ilman kiirettä: Lähde metsään kävelemään ja mieli rauhoittuu pelkästä metsämaisemasta.
- Voidaan pelata Luontobingoa. Tee mielessäsi luontobingo tunnistamalla metsän puita, vaikka kolme lintulajia tai tunnista linnut esimerkit vuodenaikojen mukaan.
- Myös hikiliikunta onnistuu metsämaisemassa. Voit saada ihan ilman kuntosalikorttia kotitilalla hikiliikuntaa ja kuntosalia. Halonhakkuu, pajunkissojen nyhtäminen, kuntosali metsässä kivien ja keppien avulla, nostellen kiviä ja venytellen kepin kanssa yläkroppaa.
- No vielä kilpaurheilu huumorilla: Tämmöisiä kisojahan on ihan järjestetty esimerkiksi akankantokisat. Voi järjestää perheen tai naapurin kanssa potun istutuskisa, potun nostokisa, heinänteko seipäälle tai paalit, navetan siivous, saappaanheitto, mitä näitä voisikaan olla käytännön tasolla. Vain mielikuvitus on rajana.
- Sittenhän on tämän nykypäivän polkujuoksu. Ja varmaan monella löytyy vettä lähistöltä. Soutelu joessa tai järvessä.
Olen ollut kehittämässä Etäliikuntakirjaa pandemian aikana nuorille. Ja täältäkin kirjasta löytyy, jos haluatte katsoa hyviä ohjeita ja malleja ihan tuonne metsäharjoitteisiin. Elikkä tämmöinen kuin Pohjois-Pohjanmaan liikunta ry ja ODL Liikuntaklinikan tekemä NOVA2- hankkeen, Etäliikuntakirja. Laitan tänne linkin siittä.
Arja Lappalainen: Vielä kysymys, kuinka voisit vaikuttaa stressinhallintaan arjessa ja vapaa-ajalla?
Taina Linna: Nää metsäharjoitteet, mitä äsken luettelin on ihan hyviä. Mutta sitten ajanhallintasuunnitelma arkeen on tärkeä asia. Kun muistaa jaksottaa sitä omaa työtä, niin voi huomattavasti paremmin. Tärkeintä on pitää kaikesta kiireestä huolimatta taukoja työnlomassa. Pysähdykset ja hengähdystauot tukevat jaksamista, tasapainottaa kiirettä ja sitä myöden poistaa stressiä.
Taas luetellaan näitä, mitä voisi sitten kokeilla siellä työn lomassa
- Istu pellon reunalla ja nauti aamu-auringosta tai ilta-auringosta. Se on valloittavaa ja täydellistä. Mieti onko se kaikille edes mahdollista? Kuuntele linnun laulua, katsele taivaan värejä ja nauti.
- Sitten puhuttiin tuosta eläin hoidosta. Jos sinulla on vaikka lehmiä, halaa lehmää, kissaa, koiraa tai lammasta, kuuntele mitä mielihyvää se tuottaa sinulle omassa kropassasi.
- Sitten on se puutarhan hoito. Katsele ja nauti viljelysten aikaansaannoksista. Koe onnistumista ja nauti sadosta .
- Nappaa kala yksi rentouttavimmista muodoista jallittaa kalaa.” Milloin se kala nappaa”.
- Vielä voi tehdä taidetta luonnosta. Tee taideteos luontoelementeistä: sammalta, kiveä tikkuja, naavaa. Tee semmoinen taideteos, joka kuvaa sinun elämäntarinaasi.
- Vielä lopuksi olen käyttänyt tämmöistä kun www.oivamieli.fi . Siellä on hyviä rentoutusharjoituksia, joita voi vaikka illalla nukkumaan mennessä kuunnella, niin tulee paremmin se uni ja rauhoittuu. Hyvänä esimerkkinä täältä sivustolta on esimerkiksi Outo pikkumies ja Linnunpesä- rentoutusharjoitukset, joka voi aika mielestäni hyvin liipata tämän päivän maatalousyrittäjän elämää.
Luonnosta voimia ja hyvinvointia vaan kaikille. Toivottavasti tavataan elintapaohjausryhmissä tai yksilöohjauksissa.
Arja Lappalainen: Kiitos Taina. Olipa tosi kiva jutella.
Taina Linna: Kiitos.
Kanan ja kukon ääntely, äänitiedoston lähde: ABOA VETUS ARS NOVA, Arkeologian ja nykytaiteen museo